Tasavallan presidentti Sauli Niinistön viime kesänä tekemä ehdotus Itämerellä operoivien sotilaslentokoneiden transponderien käytöstä tuli yllättäen, toteaa Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan tutkija Matti Pesu.
– Presidentti Niinistö nosti sen esille, ja Venäjä nappasi sen aika yllättäen osaksi omaa agendaansa. Sitä en tiedä, onko tänä vuonna odotettavissa vastaavaa, Pesu sanoi Ylen ykkösaamussa.
– Ehkä ei. Viimeksikin avaus tuli aika puskista.
Venäjän presidentti Vladimir Putin vierailee torstaina Suomessa. Vierailun on määrä juhlistaa Suomen 100-vuotiasta itsenäisyyttä. Itämeren jännitteiden odotetaan nousevan yhdeksi puheenaiheeksi tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa.
Presidentti Niinistö esitti presidentti Putinille viime kesänä Kultarannassa, että Itämerellä operoivat sotilaslentokoneet ottaisivat käyttöön transponderit eli lähettimet, joilla lentoja voi seurata maasta käsin.
– Tämä oli Nato–Venäjä -neuvoston (NATO-Russia Council, NRC) asialistalla. Se oli tavallaan osa tätä Naton dialogiraidetta, Pesu totesi.
Naton kahden tien politiikka perustuu siihen, että pelote ja dialogi kulkevat rinta rinnan.
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuron mukaan transponderikeskutelulle oli tarve.
– Vaikea sanoa, mitä siinä tapahtui, kun se nostettiin esille. Mutta tarvehan sille ilman muuta oli. Se istuu oikein hyvin presidentti Niinistön Itämeri-politiikkaan ja Venäjä-politiikkaan, Kangaspuro sanoi.
– Presidentti Niinistö on korostanut moneen otteeseen, että Itämerellä tarvitaan luottamusta herättäviä ja vakauttavia toimia.
