Kulttuuri- ja eurooppaministeri Sampo Terhon (ps.) käsitykset taiteesta ja kulttuurista ovat Aamulehden mukaan osoittautuneet puolueen kovaäänisimpien kriitikkojen linjaa pehmeämmäksi. Linja ei ole yhtä tiukka kuin kohuttu perussuomalaisten vaaliohjelma vuodelta 2011, jossa tuomittiin tekotaiteellisten postmodernien kokeilujen tukeminen.
– En kommentoi ohjelmaa, mutta voin kertoa oman näkemykseni taiteesta ja kulttuurista. Kulttuuri on elintärkeä osa mitä tahansa kansakuntaa. Kansakunta ilman kulttuuria on niin kuin ruumis ilman sielua, Sampo Terho sanoo AL:lle.
Eri kulttuurimuotojen välille Terho ei maalaa raja-aitoja. Hänen mielestään kaikki ihmiset ovat kulttuuri-ihmisiä.
– En ole koskaan tavannut ihmistä, joka ei olisi kiinnostunut mistään taiteesta tai kulttuurista. Jotkut eivät ehkä pidä sanoista taide tai korkeakulttuuri. He kokevat ne jotenkin hienostelevina tai elitistisinä. Jokainen ihminen tykkää jostain musiikista, kirjasta, elokuvasta, näytelmästä tai tv-sarjasta.
Rikas kulttuurielämä on yhteiskunnalle Terhon mukaan äärimmäisen tärkeää. Henkinen ja taloudellinen puoli kulkevat käsi kädessä.
– Luovuus on keskeinen osa Suomen kaltaisen maan menestystä. Yhteiskunta kehittyy, jos yksilö kehittyy. Ja siihen kulttuuri on erinomainen väylä.
Kulttuuri ei näin ollen voi tarkoittaa pelkkää kansallisromanttista taidetta, jonka nimiin osa perussuomalaisista on ehtinyt jo vannoa.
– Ei voi. Keskustelu siitä, mikä on taidetta, toistuu aika ajoin. Nyt oli Cannesin elokuvajuhlilla keskustelua siitä, voiko juhlilla esittää elokuvan, joka on ensin julkaistu Netflixissä. Onko se silloin hyväksyttävää taidetta? Samanlaista keskusteluahan käytiin joskus myös siitä, voiko impressionismia kutsua taiteeksi vai onko se vain sotkua. Itse olen impressionismin fani. Tällaiset murrokset nimenomaan vievät taidetta eteenpäin, ministeri muistuttaa, ministeri sanoo.
