Sisäministeri Paula Risikko ja ulkoministeri Timo Soini ovat sopineet vetoomuskirjeen lähettämisestä niiden maiden lähetystöihin, joissa palautukset Suomesta tökkivät.
Suomessa on tällä hetkellä poliisin palautusjonossa 1 400 sellaista turvapaikanhakijaa, jotka ovat saaneet lopullisen päätöksen palautuksesta kotimaahan. Sisäministeri Paula Risikon mukaan ongelma palautuksissa ei ole Suomen toimeenpano vaan kohdemaiden passiivisuus hoitaa palautettaville matkustusasiakirjat.
– Ilman asiakirjoja palautuksia ei voi tehdä. Esimerkiksi Irakin kanssa ei ole saatu sopimusta aikaan, Paula Risikko kertoi kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksen yhteydessä pidetyssä tiedotustilaisuudessa Mikkelissä.
Suomen 1 400 palautettavasta peräti 800 on irakilaista. Esimerkiksi Afganistanin kanssa palautusasiat ovat paremmalla tolalla. Nyt Risikko ja Soini ovat siis sopineet, että palautuksia pyritään tehostamaan myös kohdemaiden lähetystöjen kautta.
Risikko tosin huomautti, että palautukset ovat Suomessa olleet tehokkaampia kuin muissa EU-maissa, mutta vyöry on vasta edessä, kun valitukset on saatu käsiteltyä.
– Valitus on voitava tehdä, mutta prosesseja niiden nopeuttamiseksi selvitetään, Risikko sanoi.
Mitä oikeuksia laittomalle kuuluu?
Pakkopalautukset, laiton maassaolo ja turvapaikkapolitiikka ovat keskusteluttaneet Turun terrori-iskun jälkeen. Iskun tehnyt marokkolainen oli saanut palautuspäätöksen, mutta valituksen takia prosessi on vielä kesken. Risikko painotti, että vapaaehtoinen palautuminen kohdemaahan on tietenkin ensisijaista ja sitäkin toimintaa ollaan ministeriössä tehostamassa.
Ministeri Risikolta myös kysyttiin, pitäisikö maassa laittomasti olevia piilottelevia tahoja rangaista. Risikko ei halunnut ottaa oikeusministeriön alaan kuuluvaan yksityiskohtaan kantaa suoraan.
– Emme voi lähteä siitä, että maassa voi olla laittomasti.
Yksi ratkaisua vaativa asia on, millä oikeuksin laittomasti maassa olevat kansalaiset ovat. Perustuslain mukaan heille pitää taata välttämätön toimeentulo ja huolenpito. Risikko toivoo, että tätä perustuslain tulkintaa tehtäisiin pikaisesti sosiaali- ja terveysministeriössä. Hänen mukaansa laittomasti maassa oleville ei voi tarjota samantasoista sosiaaliturvaa kuin laillisesti maassa oleville.
Paula Risikko ei halunnut vielä tässä vaiheessa ottaa kantaa palautuskeskusten perustamiseen. Niissä tarkoituksena olisi koota palautuspäätöksen saaneet turvapaikanhakijat paikkaan, jossa heidän liikkeitään voitaisiin paremmin seurata ja mahdollisesti ehkäistä vahinkojen syntyminen.
Risikon mukaan poliisihallitus on aiemmin pitänyt keskusten perustamista tehottomana. Keskuksissa pitäisi voida sallia kohtuullisen vapaa liikkuvuus, joten se ei poliisihallinnon mukaan välttämättä estäisi radikalisoituneen aineksen iskuja.
– Jos tuo lisäarvoa, kannattaa tehdä, Risikko sanoi.
Sisäministeri kertasi nipun asioita, mitä sisäministeriössä on tehty terrorismin torjumiseksi. Hänen mukaansa terrori-iskuun oli varauduttu monin tavoin, muun muassa keväällä pidetyllä harjoituksella. Hän kehui viranomaisten toimintaa Turussa.
– Lisäuhreilta kyettiin välttymään.
Turvallisuus on saamassa lisärahaa ensi vuoden budjetissa. Muun muassa suojelupoliisin määrärahoja korotetaan merkittävästi.
