Verkkouutiset

Professori tyrmää hallituksen tiedepolitiikan haukkumisen – ”väittely leikkauksista turhaa”

Professorin mukaan Suomen tieteen romahtaminen voitaisiin estää lisäämällä Suomen Akatemian projektirahoitusta noin 50 miljoonalla eurolla vuodessa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

– Väittely siitä, mikä viimeaikojen hallituksista on leikannut tieteestä eniten ja ketä tämän hetken surkeasta tilanteesta voidaan syyttää, on ehkä turhinta, mihin tässä tilanteessa tulisi käyttää energiaa ja palstatilaa, kirjoittaa Turun yliopiston syöpätutkimuksen professori Jukka Westermarck Uuden Suomen blogissaan.

Myös Westermarck vastasi Helsingin Sanomien professoreille lähettämään kyselyyn hallituksen yliopistoihin kohdistamista leikkauksista.

– Se, miksi barrikaadeille noustaan juuri nyt, johtuu leikkausten lisäksi siitä, että nyt on yksinkertaisesti tullut pohja vastaan. Myös niillä tutkijoilla, jotka ovat jaksaneet olla optimistisia että vielä kerran saamme oikeasti tieteen tekemisen edellytyksiä tukevan hallituksen, on lopulta mennyt niin sanotusti kuppi nurin.

Westermarckin mielestä olisi kunnioitettavaa, jos opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) tunnustaisi, että päätettyjen leikkausten vaikutusta tieteen tekemisen edellytyksiin ei ole riittävästi harkittu.

Westermarckin mukaan hallitus voisi toteuttaa parempaa tiedepolitiikkaa, jos opetusministeri käyttäisi apunaan Suomen parhaita tiedepolitiikan ja tiederahoituksen asiantuntijoita eli kansainvälistä huipputiedettä tekeviä tutkijoita.

– Olen henkilökohtaisesti esittänyt opetusministeri Grahn-Laasoselle, sivistyslautakunnan puheenjohtaja Tuomo Puumalalle (kesk.) ja kokoomuksen varapuheenjohtaja Anne-Mari Virolaiselle, että yksi keino, jolla voisimme estää Suomen tieteen romahtamisen leikkausten aikana ja siitä seuraavan aivovuodon, olisi lisätä Suomen Akatemian projektirahoitusta noin 50 miljoonalla eurolla vuodessa.

– Tämä mahdollistaisi sen, että parhailla tutkijoillamme olisi rauha ja resurssit nostaa tieteemme tasoa lähemmäksi OECD-kilpailijamaita sillä aikaa, kun yliopistolaitos käy läpi leikkauksia ja sitä myllerretään.

Westermarckin mukaan rahoituksen lisäys olisi edellytys myös sille, että Suomeen voitaisiin rekrytoida tieteen uudistumisen kannalta elintärkeitä uusia osaajia.

– Esittämälläni summalla voitaisiin nostaa nykyisin kansainvälisesti matalalla tasolla olevia tutkimusmäärärahoja sekä rahoittaa lukuisia uusia tutkimushankkeita. Harkintaan kannattaisi myös ottaa erityinen huippuhankerahoitus, jossa erityisen ansiokkaat yksittäiset tutkimusryhmät voisivat hakea merkittävää (noin 1-1,5 miljoonaa euroa) rahoitusta erityisen kunnianhimoisiin hankkeisiin.

Westermarkin mukaan tärkeintä olisi, että tämä tutkimusrahoitus säilyisi haettavana korkeatasoisten tutkijalähtöisten tutkimushankkeiden rahoitukseen ilman minkäänlaista strategista ohjausta.

– Tarvittava rahoitus voitaisiin kattaa helposti luopumalla noin 10 prosentista nykyisistä yliopistorahoitukseen kohdistuvista säästötavoitteista tai leikkaamalla 5 prosenttia vuotuisista yritystuista. Siten sen sijaan, että tukisimme tällä 5 prosentilla voittoa tekevää nykyistä teollisuutta, satsaisimme tulevaisuuden innovaatiopotentiaaliin ja mullistaisimme tieteen tekemisen edellytykset Suomessa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)