Paavo Väyrynen: Britannian EU-kansanäänestys vaikuttanee Pohjolan tulevaisuuteen

Paavo Väyrysen mukaan Suomi, Ruotsi, Tanska, Islanti ja Norja voisivat muodostaa Pohjolan yhteisön.

  • LKS 20160205 Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen piti tiedotustilaisuuden aikeistaan perustaa uusi puolue Helsingissä 5. helmikuuta 2016. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

    Paavo Väyrynen.

    ()

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen pitää mahdollisena, että Britannian eroaa lopullisesti EU:sta ja että jotkut muut maat seuraavat perässä.

– Tähän suuntaan vaikuttaisi keskeisten EU-maiden haluttomuus antaa briteille uusia myönnytyksiä tai muuttaa unionin luonnetta heidän tahtomallaan tavalla. Tanskassa ja Ruotsissa kynnys kansanäänestykseen saattaa olla matala, Paavo Väyrynen kirjoittaa blogissaan viitaten Financial Timesin artikkeliin, jonka mukaan brittien äänestystulos EU:sta eroamiseksi saattaa laukaista kansanäänestykset Ruotsissa ja Tanskassa.

Britannia ja muut EU maat pääsivät toissa viikonloppuna yhteisymmärrykseen sopimuksesta, jonka pohjalta Britannian pääministeri David Cameron aloittaa kampanjan Britannian EU-jäsenyyden säilyttämiseksi. Britanniassa järjestetään asiasta kansanäänestys kesäkuussa.

– Jos Ruotsi eroaisi (EU:sta), Suomen tulisi tietysti tehdä samoin. Tällöin Suomi ja Ruotsi palaisivat Euroopan talousalueeseen, johon kuuluvat jo Islanti ja Norja. Jos Tanskakin tulisi mukaan, voisimme saada aikaan kaikki Pohjoismaat kattavan Pohjolan yhteisön, Väyrynen toteaa.

– Britannialle luultavasti neuvoteltaisiin Sveitsin mallin mukainen erityissopimus. Britannian kansanäänestyksellä saattaa olla kauaskantoiset vaikutukset myös Pohjolan tulevaisuuteen.

Väyrynen muistuttaa, kuinka Tanska liittyi EEC:n jäseneksi ennen muuta maataloutensa saamien etujen vuoksi.

– Tästä syystä se asetti EEC-jäsenyyden Pohjolan talousliiton, NORDEKin edelle. Tanskalla on EU:n sopimusjärjestelmässä runsaasti poikkeuksia. Sillä on mm. oikeus pysyä sekä talous- ja rahaliitto EMUn että yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan ulkopuolella. Joulukuun kansanäänestyksessä enemmistö hylkäsi ehdotuksen oikeus- ja sisäasioissa toteutetun poikkeuksen lieventämiseksi.

Väyrysen mukaan Tanskan yleinen mielipide on ollut ja on hyvin EU-vastainen eikä maatalousetujen painoarvo ole entisensä.

Väyrysen mielestä Ruotsi vietiin EU:n jäseneksi hyvin arveluttavalla tavalla.

– Enemmistö vastusti jäsenyyttä ennen kansanäänestystä ja useita vuosia sen jälkeenkin. Kansanäänestyksessä ihmisiä johdettiin harhaan väittämällä, että Suomi liittyy joka tapauksessa. Meillä lopullinen päätös eduskunnassa oli kuitenkin tekemättä, kun se jarrutuskeskustelun ansiosta siirrettiin Ruotsin kansanäänestyksen yli.

Väyrysen mukaan myös Ruotsissa tyytymättömyys unionia kohtaan on viime aikoina kasvanut.

– Suomi haki jäsenyyttä ja liittyi unioniin Ruotsin vanavedessä. Kansanäänestyksen yhteydessä ihmisiä johdettiin karkeasti harhaan. Venäjällä peloteltiin. Kansalle ei kerrottu, että tarjolla oli parempi vaihtoehto, Euroopan talousalue ja Pohjolan yhteisö.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.