Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi toimittajille Saksan liittokansleri Angela Merkelin kanssa käymänsä keskustelun jälkeen nostaneensa esille varsinkin Euroopan yhteisen puolustuksen viitaten EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin maaliskuun alussa esittämään ajatukseen EU:n yhteisestä armeijasta.
– Ehkä ei kannata puhua armeijoista, mutta olen ollut aika tyytyväinen siihen, että tämä eurooppalaisten kansalaisten turvallisuus on noussut Brysselin agendalle, ja yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta lähtee liikkeelle aivan uudenlainen keskustelu.
Presidentti Niinistö tapasi maanantaina Saksan liittokansleri Merkelin presidentin virka-asunnossa Mäntyniemessä. Merkel on Suomessa valtiovierailulla pääministeri Alexander Stubbin (kok.) kutsumana.
– Se, että mihin keskustelu johtaa, kuten armeijaan, on kovin kaukana. Totesimme Junckerin esityksen olevan yritys herättää keskustelua siitä, lähteekö EU selkeämmin puolustamaan itseään turvallisuus- ja puolustuspolitiikan keinoin.
Niinistö kertoi keskustelleensa Merkelin kanssa mahdollisuuksista eurooppalaisen turvallisuuden lisäämiseksi.
– Hän antoi hyvän vastauksen siihen peruskysymykseeni, voiko rauhan unioni jäädä vain sivusta katsomaan, jos sen aluetta loukattaisiin esimerkiksi paikassa, joka ei satu olemaan samaan aikaan Naton jäsen.
– Kyllä Merkel sen noteerasi ja keskustelimme aika pitkään siitä, minkälaisia näkymiä eurooppalaisen turvallisuuden lisäämiseksi on olemassa. Se ei ole pelkästään Venäjä-kysymys. Siihen liittyy levottomuus Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Kaikki nämä ovat muuttaneet olennaisesti Euroopan unionin rauhan tasetta.
Presidentti Niinistön mukaan keskustelussa nousi esille, kuinka EU:n ympäristössä kehitys on kulkenut negatiiviseen suuntaan.
– Venäjästähän me kaikki tiedämme, Pohjois-Afrikka, Lähi-itä, kaikilla näillä alueilla suunta on nyt huomattavasti paljon huonompi kuin mitä sen ajateltiin olevan vielä kymmenen vuotta sitten.
– Se, mitä tapahtuu vaikkapa vain Pohjois-Afrikassa, on vielä paljon pahempaa kuin mitä olemme nähneet Ukrainassa. Se on vain suomalaisittain katsottuna niin etäällä, että meidän mittarimme asettuvat eri tavalla, mutta Etelä-Euroopan maista katsottuna Välimeri on muuttunut erittäin levottomaksi.
Niinistö korosti, että Euroopan ja EU:n on ryhdyttävä vakavasti arvioimaan omaa turvallisuuttaan ja käsitystään siitä, miten suojautua.
– Totesimme myös sen seikan, jonka Yhdysvallat on moneen kertaan todennut, että Euroopan tulisi ottaa enemmän vastuuta itsestään.
”Suunta kohti kylmää sotaa”
Presidentti Niinistö piti tärkeänä, että Ukrainan rauhanponnisteluissa edetään Minskin tulitaukosopimuksen pohjalta.
– Tilanne on edelleen hyvin epävakaa. Minskin tulitaukosopimus on toiminut osapuilleen. Siellä on paljon suuria kysymyksiä ja näin ollen ollaan edelleen epävakaassa tilanteessa, joka häiriintyy helposti, mutta se antaa kuitenkin pohjan rakentaa lisää. Siksi on tärkeää, että edetään Minskin sopimuksen mukaan hyvin tarkasti.
Niinistö ei pitänyt todennäköisenä, että Suomelle annettaisiin erityistehtävä rauhanneuvotteluissa.
– Me olemme olleet jatkuvasti yhteydessä liitokansleriin tai hänen virastoonsa ja tiedämme tarkoin toinen toistemme tekemiset. En usko, että Suomelta odotetaan mitään rauhanvälittäjän roolia. Sellainen tehtävä ei varmastikaan ole nyt vapaana.
– Olen alun perinkin todennut, että Ukrainan kriisin lisäksi meillä on toisenlainen kriisi kasvavissa määrin, ja se on suunta kohti kylmän sodan luonnetta. Jos meillä siinä jälkimmäisessä kriisissä on jokin mahdollisuus vaikuttaa, niin totta kai me teemme kaiken mahdollisen ja sovimme kyllä yhteyden pidosta jatkossakin.
Monet länsimaiden päämiehet boikotoivat Venäjän Voitonpäivän juhlia 9. toukokuuta. Presidentti Niinistö sanoi toivovansa, että lännen ja Venäjän välit eivät tämän seurauksena kiristyisi edelleen.
– Myös Suomi osallistuu Voitonpäivän juhliin. Keskustelemme siitä tasosta, millä me olemme siellä liikkeellä.
– Toisaalta jatkuvasti kuuluu myös hyviäkin uutisia. Keskusteluja käydään Iranin ydinohjelmasta sellaisessa kombinaatiossa, jossa Yhdysvallat, Venäjä ja Eurooppa tuntuvat suhtautuvan siihen keskenään kovin rakentavasti. Nämä ovat myönteisiä merkkejä siitä, että on sellaisia ongelmia, joissa Venäjällä ja lännellä ei ole selkeitä omia intressejä vaan yhteinen intressi, jolloin kyetään yhteistyöhön.
Liittokansleri Merkel matkustaa valtiovierailulle Venäjälle 10. toukokuuta eli päivä Venäjällä järjestettyjen Voitonpäivän juhlallisuuksien jälkeen.
– En usko, että sillä on mitään ratkaisevaa merkitystä (Ukrainan kriisin ratkaisemisessa). Mutta on aivan selvää, että Merkel haluaa mieluummin pyrkiä Venäjän kanssa turvallisuusyhteistyöhön kuin turvallisuutta hajottavaan toimiin.
