– Lontoon-lähetystössä 80-luvulla vasta tajusin, mitä Suomesta ajateltiin lännessä. Eihän meitä näkynyt edes sääkartoissa, SDP:n veteraanipoliitikko ja kirjailija Lasse Lehtinen sanoo haastattelussa.
Hän arvelee, ettei pyrkinyt poliitikonurallaan eteenpäin tarpeeksi palavasti. Lehtistä myös häiritsi SDP:n mukaanmeno suomettumisen valtavirtaan.
– Kodin peruina olin tannerilainen oikeistodemari enkä mennyt Ei EEC:lle -kampanjoihin. Kerran Kalevi Sorsa tosin esitti minua opetusministeriksi – sen puoluehallitus hylkäsi – ja kerran hävisin äänestyksessä ryhmäpuheenjohtajan paikan.
Vuonna 1979 Lehtinen sai Mauno Koivistolta viestin ehdotettuaan tätä presidenttiehdokkaaksi: ”Helsinki 19.2.79. HV. Koeta saada olluksi pompottelematta. Ajatolla Manu”.
Lehtiselle 1970-luku on lähivuosikymmenistä murheellisin. Kirjailija kaipaakin suomettumisesta kunnon läpivalaisua.
– Sdp hylkäsi läntisen sosiaalidemokratian ja meni mukaan kepulais-kekkoslaiseen touhuun, mikä heijastuu vielä tähänkin päivään.
Lehtinen oli yksi keskeisistä hahmoista Martti Ahtisaaren presidenttiyden takana. Ahtisaarelle liikenee syntymäpäiväsankarilta kohtuullinen arvosana, vaikka presidentti ”irtisanoutui liian varhain ja suutuspäissään”.
Lehtisen mukaan nationalistien noususta huolimatta edelleen varsin hyvää suosiota nauttivasta Euroopan unionista on tullut helppo maali monelle turhalle valitukselle.
Hän sanoo, että unionin tulisikin keskittyä suuriin linjoihin jättäen sivuasiat kansalliseen päätäntään.
