Verkkouutiset

Lapsiasiavaltuutettu: Venäläisarviot Suomen lastensuojelun käytänteistä väärinymmärrys

Lapsiasiavaltuutetun mukaan Suomessa kansallisuudella tai syntyperällä ei ole merkitystä lastensuojelussa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila pitää väärinymmärryksenä Venäjän lapsiasiavaltuutetun arvioita Suomen lastensuojelun käytänteistä.

– Suomi on monien tutkimusten mukaan maailman parhaita paikkoja kasvaa ja elää lapsena. Meillä muun muassa lasten kuritusväkivalta on kiellettyä. On hyvä muistaa, että edelleen Euroopan Neuvoston jäsenvaltioista 11 ei ole sitoutunut ruumiillisen väkivallan kieltoon lapsia koskien. Osalla Euroopan valtioista lapsiin kohdistettu ruumiillinen väkivalta on siis sallittua kodeissa, lastensuojelussa ja varhaiskasvatuksessa, Kurttila toteaa.

– Suomessa tämä ei ole sallittua. Lapsen oikeuksien toteuttamisessa Suomi on vahvasti sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Suomi on oikeusvaltio, jossa viranomaistoiminta ei perustu mielivaltaan, vaan lakiin, joka on kaikille sama. Suomessa kansallisuudella tai syntyperällä ei ole merkitystä lastensuojelussa.

Kurttilan mukaan viranomaistoiminnassa on tarpeen kiinnittää huomiota lasta koskevien päätösten perusteluihin ja erityisesti lapsen edun käsitteen avaamiseen muun muassa huoltajille eli vanhemmille.

– On tärkeää tunnistaa erot eri maiden kasvatuskulttuureissa sekä lapsiin liittyvässä hallinto- ja oikeuskäytännössä. Tietoisuutta lapsen oikeuksista on lisättävä niistä valtioista muuttaville, joiden lähtömaissa käytänteet ja hallinnon toiminta perustuvat eri lähtökohtiin kuin Suomessa, Kurttila pohtii.

Kurttilan mielestä yksittäisten lasten kuvien ja taustojen tuominen voimallisesti median kautta esille ei ole lapsen edun mukaista.

– On täydellistä piittaamattomuutta ja huonoa hallintoa nostaa yksittäisten lasten tilanteita voimakkaan julkiseen paineen ja keskustelun alaisuuteen. Tarvitaan vahvaa viranomaisyhteistyötä, ei julkisuuden kautta tehtäviä provokaatioita. Onneksi tällaista toimintaa on kansainvälisissä yhteyksissä hyvin vähän ja nämä tilanteet perustuvat selvästi väärinymmärtämiseen, Kurttila arvioi.

Kurttila pitää tärkeä, että YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen sitoutuneet valtiot arvioivat lapsen oikeuksien tilaa omissa maissaan kriittisesti, analyyttisesti, tutkittuun tietoon perustuen sekä lapsia kuullen.

Kurttila kiittää Suomen ja Venäjän viranomaisia hyvästä yhteistyöstä ja lujittuvasta keskinäisestä ymmärryksestä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen puitteissa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)