Lääketeollisuus ry:n mielestä terveydenhuollon rekistereitä pitäisi hyödyntää nykyistä laajemmin. Lääkärilehdessä julkaistussa artikkelissa (Lääkärilehti 14.11.2014) kuvataan lupamenettely diabeteksen Käypä hoito -suositusten toteutumisesta Suomessa. Lupaprosessi tässä tutkimuksessa vei vuoden, mikä on etujärjestön mielestä liian pitkä aika.
Lääketeollisuuden mukaan Suomi on pitkään ollut rekistereiden mallimaa. Rekistereissä on valtava määrä tietoa, jonka hyödyntämisestä tutkimuskäyttöön on pitkään käyty keskustelua. etujärjestö katsoo, että terveydenhuollon rekistereitä pitäisi hyödyntää nykyistä laajemmin.
Lääkärilehdessä julkaistussa artikkelissa oli analysoitu tutkimuslupien hakemista Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Kansaneläkelaitokselta sekä muilta rekisterien pitäjiltä. Pisimmillään luvan saaminen vei vuoden, kun taas nopeimmillaan se oli annettu muutamassa päivässä, järjestö toteaa tiedotteessaan.
Artikkelin johtopäätöksissä todetaan, ettei lupaprosessi saisi viedä kokonaista vuotta. Näin pitkä odottelu voi jo vaikuttaa tutkimuskysymykseen ja pahimmillaan aihe on jo vanhentunut ennen kuin luvat on saatu. Ongelmallisena nähdään myös se, ettei hakijalla ole ennakkokäsitystä, kauanko luvan saaminen vie.
Lääketeollisuuden mukaan Suomella on pitkä historia rekistereistä.
– Se on omiaan mahdollistamaan tutkimuksia, joita ei voida tehdä missään muualla. Meillä ei kuitenkaan ole opittu hyödyntämään olemassa olevia rekistereitä tehokkaammin. Muissa Pohjoismaissa on jo varattu riittävästi henkilöitä hoitamaan vaadittavat lupa- ja dataprosessit, etujärjestö toteaa tiedotteessaan.
Lääketeollisuus muistuttaa, että lääkealalla viranomaiset vaativat tuoteseurantaa myös myyntiluvan myöntämisen jälkeen.
– Lääkkeen saaminen korvausjärjestelmään vaatii tutkimustietoa lääkkeen kustannusvaikuttavuudesta, mielellään suomalaisella aineistolla. Tämän lisäksi rekisteritietojen laaja hyödyntäminen toisi paljon tietoa suomalaisten tautitaakasta, sairauskirjon muutoksesta, lääkekäytöstä puhumattakaan. Tällainen epidemiologinen tieto hyödyttäisi koko yhteiskuntaa.
