Maailmalla on käynnissä kyberasevarustelukilpa, arvioi Aalto-yliopiston professori ja Insta Groupin kyberturvallisuusjohtaja Jarno Limnéll.
Hänen mukaansa valtiot kehittävät yhä suuremmilla resursseilla, osaajien määrällä ja organisaatioilla kykyjä digitaaliseen toimintaympäristöön. Näitä kykyjä voidaan käyttää sekä rauhan että sodan aikana.
– Jotta me voimme puolustautua tällaisia kykyjä vastaan, niin meidän pitää kiinnittää siihen lisää huomiota, Limnéll sanoo Verkkouutisille.
Limnéll pitää merkittävänä, että valtioneuvoston puolustusselonteossa kyberpuolustuksen painoarvo tämän päivän turvallisuusympäristössä nostetaan selkeästi esille.
Kyberpuolustus muodostuu tiedustelun ja valvonnan, vaikuttamisen ja suojautumisen suorituskyvyistä. Kyber-sanalla viitataan sähköisessä muodossa olevan tiedon käsittelyyn, tiedonsiirtoon ja tietojärjestelmiin.
– Meillä täytyy myös olla ymmärrys siitä, miten hyökätään. Eli meillä pitää olla vaikuttamiskykyä, se kuuluu tähän kokonaisuuteen luonnollisena osana, Limnéll toteaa.
– Lisäksi tilannekuvan merkitys on nykymaailmassa entistä tärkeämpi. On tärkeää, että tiedämme ja ymmärrämme jatkuvasti, mitä ympärillämme tapahtuu.
Selonteko korostaa, että kyber- ja informaatiovaikuttamista on kohdistettu lähialueillemme ja myös Suomeen muun muassa kriittistä infrastruktuuria, teollisuuslaitoksia sekä poliittista päätöksentekojärjestelmää ja kansalaisia vastaan.
– Kybertiedustelukykjen kehittäminen on entistä tärkeämpää, jotta saamme tietää mahdollisimman aikaisin, jos joku meitä uhkaa. Siksi on myös tärkeää, että tiedustelulainsäädäntö saadaan nopeasti kuntoon, Limnéll huomauttaa.
Kansainvälinen yhteistyö
Kansainvälinen yhteistyö on Limnéllin mukaan välttämätöntä kybertoimintaympäristössä. Edes maailman kyvykkäimmät valtiot eivät pärjää yksin.
– Mitä laajemmin Suomi tekee oman viiteryhmänsä eli läntisen maailman kanssa yhteistyötä kyberasioissa, sitä parempi.
Puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti allekirjoitti Brysselissä 16. helmikuuta 2017 Suomen ja Naton välisen kyberpuolustusta koskevan poliittisen puitejärjestelyn. Suomen kansallista kyberturvallisuutta sekä kyberpuolustusta vahvistetaan osallistumalla myös kansainväliseen yhteistyöhön.
Limnéll muistuttaa, että Naton viime kesän huippukokouksessa todettiin selkeästi, miten vakava kyberhyökkäys yhtä Naton jäsenvaltiota vastaan voi aktivoida jäsenmaiden auttamiseen velvoittavan viidennen artiklan.
– Eli kyberhyökkäys nostettiin viidennessä artiklassa fyysisen hyökkäyksen rinnalle, Limnéll sanoo.
”Osaavat ihmiset”
Julkisista lähteistä voi nähdä, kuinka paljon valtiot tällä hetkellä myöntävät rahaa asevoimille erilaisten kyberkykyjen kehittämiseen.
– Tämä trendi on noussut merkittävästi viime vuosina. Sen näkee myös julkisista lähteistä, Limnéll kertoo.
Limnéll nostaa esille asian, jota ei aina ymmärretä eikä huomioida.
– Valtiot tarvitsevat kyberasevarustelukilpaa varten tietenkin rahaa, teknologiaa ja organisaatioita, mutta kaikkein tärkein voimavara on osaavat ihmiset.
– Sanoisin, että valtiot kilpailevat kybervarusteluakin kovemmin osaavista ihmisitä. Kaikki valtiot ovat näiden ihmisten perässä
Limnéll toteaa, että osaavat ihmiset haltuunsa saavat valtiot ovat kybermaailmassa vahvoilla. Samalla alueella kilpailevat myös yhtiöt, jotka maksavat parempaa palkkaa.
– Kybermaailman kyvykkäimmät toimijat suurine resursseineen ja parhaine osaajineen eivät tulevaisuudessa välttämättä ole valtioita.
Limnéllin mukaan Google, Facebook ja Apple pystyvät maksamaan huikeita palkkoja huippuosaajille, ja niillä on resursseja kehittää miljardeilla dollareilla esimerkiksi keinoälyä.
– Kybermaailman voimakkaimmat toimijat saattavat olla tulevaisuudessa globaaleja suuryhtiöitä
– Näiden amerikkalaisten yhtiöiden valtapoliittinen merkitys tulee jatkossa olemaan yhä suurempi kybermaailmassa. Siksi olen huolestunut, koska Euroopassa tällaisia yhtiöitä ei ole, hän sanoo.
