Turvallisuus ja kyberturvallisuus nousevat yhä enemmän kilpailukykytekijäksi suomalaisille yrityksille, arvioi Aalto-yliopiston professori ja Insta Group:n kyberturvallisuusjohtaja Jarno Limnéll.
– Minun mielestäni tämä on tärkeää ymmärtää, että kyberturvallisuus ei ole pelkästään uhkien ja riskien tiedostamista ja hallintaa, Jarno Limnéll sanoo Verkkouutisille.
Kyber-sanalla viitataan sähköisessä muodossa olevan tiedon käsittelyyn, tiedonsiirtoon ja tietojärjestelmiin.
Suomella on vahva kansainvälinen luottamuspääoma ja tätä luottamusta sekä suomalaista kyberturvallisuuden osaamista on oleellista pystyä hyödyntämään, selviää 17. helmikuuta Valtioneuvostolle luovutetusta Suomen kyberturvallisuuden nykytila, tavoitetila ja tarvittavat toimenpiteet tavoitetilan saavuttamiseksi -selvityksestä.
Selvityksen mukaan Suomella on hyvät mahdollisuudet profiloitua kybertoimintaympäristön osalta turvalliseksi ja luotettavaksi, mikä lisää Suomen houkuttelevuutta investointikohteena.
– Kun puhutaan nykypäivän yhteiskunnista ja mietitään, mitkä ovat potentiaalisia sijoituskohteita, niin tämän päivän epävarmassa maailmassa turvallisuus nousee yhä enemmän yhdeksi kilpailukykytekijäksi, jos yhteiskunta on vakaa, turvallisuudesta on huolehdittu ja tiedetään varautumiskeinojen olevan kunnossa, Limnéll toteaa.
Hänen mukaansa kyberturvallisuus pitää nähdä kansainvälisesti yhä enemmän positiivisena kilpailuetuna. Limnéllin mielestä tällä hetkellä keskitytään liikaa pelkästään uhkiin ja riskeihin
– Tällä hetkellä tuotetaan yhä mielikuvituksellisempia asioita ja esineitä, jotka yhdistetään internetiin ja joiden turvallisuudesta ei juurikaan huolehdita.
– Mielestäni tässä on hyvä mahdollisuus suomalaisille yrityksille. Kun turvallisuudesta huolehditaan, ja turvallisuus rakennetaan sisään kaikkiin älylaitteisiin, se on luotettavuuden ja kilpailukyvyn etu suomalaisille yrityksille.
”Turvallisuutta voidaan horjuttaa”
Jarno Limnéll pitää merkittävänä, että valtioneuvoston puolustusselonteossa kyberpuolustuksen painoarvo tämän päivän turvallisuusympäristössä nostetaan selkeästi esille.
Kyberpuolustus muodostuu tiedustelun ja valvonnan, vaikuttamisen ja suojautumisen suorituskyvyistä.
Kybertoimintaympäristön merkitys kasvaa, eikä kyberkeinojen käyttöä poliittisten päämäärien saavuttamiseksi voida sulkea pois, selonteossa todetaan.
Selonteon mukaan yhteiskunnan digitalisaatio, teknisten järjestelmien riippuvaisuus rajat ylittävistä tietoverkoista sekä järjestelmien keskinäiset riippuvuussuhteet ja haavoittuvuudet altistavat yhteiskunnan elintärkeät toiminnot kybervaikuttamiselle.
Selonteko korostaa että kyber- ja informaatiovaikuttamista on kohdistettu lähialueillemme ja myös Suomeen muun muassa kriittistä infrastruktuuria, teollisuuslaitoksia sekä poliittista päätöksentekojärjestelmää ja kansalaisia vastaan.
– Jos ajatellaan, että on jokin ulkopuolinen taho, joka haluaa vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan, niin vaikuttamista tapahtuu lisääntyvissä määrin tämän digitaalisen toimintaympäristön kautta, Limnéll kertoo.
Se voi Limnéllin mukaan olla esimerkiksi informaatiovaikuttamista, tietomurtoja, tietovuotoja tai poliittisten päättäjien tietoista mustamaalaamista.
– Tämä on alue, jolla voidaan horjuttaa yhteiskuntien turvallisuutta, Limnéll sanoo.
– Kun puhutaan Suomen turvallisuudesta, niin silloin puhutaan myös kyberturvallisuudesta eli kybertoimintaympäristön turvaamisesta, koska me olemme hyvin riippuvaisia siitä, Limnéll toteaa viitaten muun muassa sähkönjakeluun ja digitaalisiin palveluihin liittyvään kännykän käyttöön.
