Varatoimitusjohtajan mukaan kustannusvaikutukset uusista kunnille annettavista tehtävistä on arvioitu selvästi alakanttiin ja toisaalta hallituksen rakennepakettiin sisältyvien kuntien tehtävien karsimisten vaikutukset kuntatalouteen on arvioitu selvästi yläkanttiin.
– Sehän on itse asiassa pettämistä, Timo Kietäväinen totesi Kuntaliiton toimittajatapaamisessa keskiviikkoaamuna.
Esimerkiksi uusi sosiaalihuoltolaki lisää kuntien velvoitteita. Sosiaali- ja terveysministeriön arvio kustannusvaikutuksista kunnille on 32 miljoonaa euroa vuodessa. Sen sijaan Kuntaliitto arvioi kustannuksiksi vähintään 100 miljoonaa euroa.
Sosiaalihuoltolain uudistaminen ihmetyttää muutenkin kuntia, sillä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus pistää sosiaalihuollon rakenteen joka tapauksessa uusiksi.
– On selvää, että se joudutaan kirjoittamaan monilta osin uusiksi, kun uusi sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenne toteutetaan, Kietäväinen sanoi.
Kietäväinen muistuttaa, että useissa otteissa kuntien uusien velvoitteiden todelliset kustannukset ovat aiemmin nousseet Kuntaliitonkin arvioita suuremmiksi.
Uusia rakennetoimia
Kietäväinen kuvaa hallituksen viime vuoden lopulla sopiman rakenneohjelman etenemistä humoristisesti sanoin ”aloittamista vaille valmis”. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa tehtäviä olisi tarkoitus karsia 500 miljoonan euron edestä vuositasolla, mutta tähän mennessä toimia on tehty Kuntaliiton mukaan vain 10 miljoonan euron mahdollisten säästöjen edestä.
Kietäväinen kuitenkin kehuu Alexander Stubbin hallituksen jo ohjelmaneuvotteluissa tekemää päätöstä, että uudet lakiesitykset kuntien tehtävien vähentämisestä aiotaan antaa jo syksyllä. Tavoite vahvistettiin vastikään talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.
Vaikka rakennepoliittisen ohjelman kuntien tehtäviä vähentävät lakimuutokset pantaisiinkin toimeen, arvioidut säästöt ovat Kuntaliiton mukaan ylimitoitettua. Toisaalta esimerkiksi rakenneohjelmaan sisällytetty laitoshoidon vähentäminen, jonka säästöiksi on arvioitu 300 miljoonaa euroa vuodessa, ei Kuntaliiton mukaan pitäisi edes olla mukana rakenneohjelmassa, koska se liittyy osin vanhuspalvelulain tavoitteisiin ja osin toimiin, joita kunnat tekevät joka tapauksessa.
Kietäväisen mukaan päästäkseen rakennepaketin tavoitteisiin uusia kohteita kuntien tehtävien karsimiseksi pitäisi tuoda pöydälle.
– Uusia asioita pitäisi tulla, ja paljon, Kietäväinen sanoi.
Lisäksi Kuntaliitto toivoo, että uudet ensi vuoden alusta voimaan astuvat tehtävämuutokset arvioidaan budjettiriihessä uudelleen. Suuremmat tehtävälisäykset ovat oppivelvollisuuden nostaminen vuodella, kuntien vastuun lisääminen vaikeasti työllistyvien aktivoinnista, kotihoidon tuen jako puolisoiden kesken sekä sosiaalihuollon uudistus. Kuntaliiton arvion mukaan uudet tehtävälisäykset lisäävät kuntien menoja vuositasolla 300 miljoonalla eurolla.
Kun samaan aikaan kuntien valtionosuuksista leikataan, kuntien veroäyreihin kohdistuu osin jopa useiden prosenttiyksiköiden korotuspaineet.
– Ilman valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi tasapainossa, Kietäväinen muistuttaa.
