Verkkouutiset

Elävä fossiili löytyi Suomesta yli puolen vuosisadan tauon jälkeen

Helsingin yliopiston ja Metsähallituksen tutkijat pyydystivät viime vuoden elokuussa Enontekiön Somasjärvellä rautuja geneettisiä tutkimuksia varten. Kun kokonaisina pakastettujen kalojen vatsalaukun sisältöä alettiin tutkia, tutkijoita odotti yllätys.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Näytteistä löytyi kilpikidusjalkaisia, jotka ovat 250 miljoonaa vuotta rakenteellisesti muuttumattomina säilyneitä eläviä fossiileja. Edelliset havainnot äyriäislajista tehtiin Suomessa 1950-luvulla.

– Ilmeisesti Lepidurus arcticus -kilpikidusjalkaiset ovat rautujen pääravintoa, sillä suurin osa kaloista oli syönyt niitä, sanoo samaisella kalastusreissulla ollut Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen aseman johtaja Antero Järvinen.

Ensimmäisen suomalaisen Lepidurus-havainnon teki Lauri Koli Enontekiön Pihtsusjärven ympäristössä 57 vuotta sitten. Vuosikymmenien aikana useat henkilöt ovat turhaan yrittäneet löytää lajia uudelleen niin Pihtsusjärveltä kuin muualtakin Käsivarren suurtuntureilta.

Somasjärvi on melko suuri ja huonosti tutkittu tunturijärvi, joka sijaitsee lähellä Halti-tunturia Suomen ja Norjan rajalla.

Kilpikidusjalkaisia löytyi neljän päivän aikana kuusi yksilöä, joista yksi Suomen puolelta. Eläimet liikkuivat alle metrin syvyisessä rantavedessä lähellä pohjaa. Matalaa hiekkarantaa on runsaasti sekä Suomen että Norjan puolella. Suurin yksilö oli kolmisen senttiä pitkä ja painoi 0,33 grammaa.

Viileiden vesien elävä fossiili

Kilpikidusjalkaista voidaan pitää elävänä fossiilina, koska se on pysynyt muuttumattomana 250 miljoonaa vuotta. Suuren, soikean selkäkilpensä ja pitkän kaksihaaraisen perälisäkkeensä vuoksi äyriäinen muistuttaa sammakon nuijapäätä.

Sirkumpolaarinen kilpikidusjalkainen elää makeissa vesissä Norjassa, Ruotsissa, Suomessa, Islannissa, Grönlannissa, Huippuvuorilla, Venäjällä ja Kanadassa. Laji esiintyy subarktisella vyöhykkeellä puurajan yläpuolella 700–1 220 metriä korkeudessa ja arktisilla alueilla meren ja jäätiköiden välisissä vesistöissä alle sadan metrin korkeudessa merenpinnasta.

Toisin kuin monet muut äyriäiset, se pystyy elämään myös vesissä, joissa on kaloja. Linnuista lapintiira ja merisirri käyttävät sitä kesäaikana ravintonaan. Kilpikidusjalkainen tulee toimeen 4–7-asteisessa vedessä eli sukulaisiaan kylmemmässä.

Antero Järvinen uumoilee, että Lepidurus arcticus on luultavasti kuulunut välivuosinakin Suomen eläimistöön, mutta sitä on yritetty pyydystää väärillä välineillä.

Pohjoisen tunturimaastossa retkeileviä ja kalastavia pyydetäänkin nyt katselemaan rantavesiä ja saaliskalojen vatsojen sisältöä sillä silmällä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)