Suomessa ihmisoikeuksien rapautuminen näkyi Amnesty Internationalin mukaan viime vuonna kiristyksinä turvapaikkapolitiikassa. Kohtuuttoman toimeentuloedellytyksen asettaminen kansainvälistä suojelua saavien perheenyhdistämisen ehdoksi uhkaa pakolaisten perhe-elämää.
Amnesty huomauttaa, että turvapaikanhakijoiden oikeusavun rajaaminen ja valitusaikojen lyhennykset lisäävät riskiä käännytyksistä ihmisoikeusloukkausten vaaraan. Suomi jatkaa myös lasten ja perheiden säilöönottoa päinvastaisista lupauksista huolimatta.
– Turvapaikkapolitiikan päätavoite on nykyään, että henkensä edestä pakenevat eivät eksyisi ainakaan Suomeen. Ihmisoikeuksia kyseenalaistava kehitys vie lainsäädäntöä kohti kansainvälisten velvoitteiden asettamaa absoluuttista minimitasoa, Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson toteaa järjestön tiedotteessa.
Suomi saa vuosiraportissa moitteita myös naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisten palveluiden riittämättömyydestä. Avun saanti riippuu asuinpaikkakunnasta, ja turvakotipaikkoja on liian vähän. Lisäksi tukipalveluiden kansallinen verkosto puuttuu edelleen.
Sotarikoksia, vihapuhetta ja silmien ummistamista
Viime vuonna hallitukset ympäri maailman sulkivat Amnestyn mukaan silmänsä sotarikoksilta, joita tehtiin 23 maassa. Valtiot ajoivat läpi turvapaikan hakemista rajoittavia sopimuksia ja sananvapautta kaventavia lakeja, perustelivat oikeutta kidutukseen ja massavalvontaan sekä laajensivat poliisin oikeuksia ankaraan voimankäyttöön.
Esimerkkeinä hirmuteoista Amnesty mainitsee Aleppon pommitukset, kemiallisten aseiden käytön, Darfurin sadat poltetut kylät sekä tuhannet poliisien murhaamat ihmiset Filippiinien niin sanotussa huumeiden vastaisessa sodassa.
Amnesty arvioi myös, että poliittinen tahto kriisien ratkaisemiseksi puuttuu ja kriisejä pakenevia ihmisiä käytetään syntipukkeina. Järjestön raportin mukaan 36 maata rikkoi kansainvälistä oikeutta lähettämällä turvaa hakeneita ihmisiä takaisin maihin, joissa heidän oikeuksiaan uhataan.
– Odotettavissa on, että jos kehitys jatkuu samansuuntaisena, myös muut ihmisryhmät joutuvat tähtäimeen. Silloin näemme hyökkäyksiä, joiden motiivina on rotu, sukupuoli, kansallisuus tai uskonto, Johansson varoittaa.
Viime vuoden poliittiset muutokset osoittivat Amnestyn mielestä vihantäyteisen retoriikan ja uhkakuvien politiikan vaarallisuuden. Lisääntynyt vastakkainasettelu on järjestön mukaan johtanut ihmisoikeusvelvoitteista perääntymiseen, mikä näkyy valtioiden haluttomuutena puuttua maailmalla tapahtuviin julmuuksiin.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kampanjapuheet olivat Amnestyn mielestä äärimmäinen esimerkki globaalista vihanlietsonnasta, mutta Trump ei ole ainoa viestejään vihan pohjalle rakentava poliitikko.
Johansson muistuttaa, että poliitikot ympäri maailman vainoavat ja pyrkivät riisumaan kokonaisia väestöryhmiä ihmisyydestä. Esimerkkeinä hän mainitsee tiedotteessa Unkarin pääministerin Viktor Orbanin, Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin ja Filippiinien presidentin Rodrigo Duterten.
