(Lehtikuva/Markku Ulander)

Kauppaneuvos, Lehtiyhtymän omistaja ja kansanedustaja Eero Lehti katsoo Yleisradion olevan ehkä tuhannella työntekijällä ylimitoitettu.

Eero Lehti kannattaa Ylen rahoittamista valtion budjetista ja kiittää viestintäministeri Suvi Lindénin (kok.) toimintaa.

- Lintilän työryhmä on ollut tyypillistä parlamentaarista valmistelua, josta kukaan ei kanna vastuuta. Minusta tämä on kokoomuksellekin täysin kestämätöntä - mutta pisteet Suvi Lindénille, joka ymmärsi, ettei näin heikoin eväin kannata tällaiseen ryhtyä, Eero Lehti sanoo.

- Nyt pitää palata lähtöruutuun, varsinkin kun ei ole kiire.

Lehden mukaan koko Yle-maksu- tai mediamaksukiistan selvittäminen pitää aloittaa kauempaa.

- Yleisradiolla oli monopoli 30 vuotta sitten ja se nautti yleisen palvelun roolia monopoliasemassa. Sen jälkeen tulivat paikallisradioluvat, MTV:n uutistoimitusoikeus, television muu kotimainen tarjonta ja satelliitit - joihin Neuvostoliitto romahti, Eero Lehti aloittaa.

Viime aikoina on nähty myös tekniikan valtava kehitys ja internet.

- Mikä on Yleisradion rooli tällaisessa tilanteessa? Lintilän työryhmä oletti, että tuo vanha asetelma on voimassa.

Suomaastossa

Mediamaksua esittäneen kansanedustaja Mika Lintilän (kesk.) työryhmän toimeksianto oli "tehdä ehdotuksia Yleisradion julkisen palvelun määrittelystä ja laajuudesta sekä rahoituksen järjestämisestä".

- Kun Lintilän työryhmä ei ratkaissut perusongelmaa eli julkisen palvelun määrittelyä, on Yle vähän kuin lentotukialus suomaastossa, Eero Lehti sanoo.

Lehti puhuu julkisesta palvelusta myös "yleisenä palveluna".

- Ylen julkinen palvelu minusta sisältää valistusta ja ohjelmia, joilla ei ole kaupallista intressiä, mutta yleinen etu. Viihde ja urheilu voivat olla sitä, mutta Ylen ei pidä kilpailla katsojaluvuilla. Se on yleisen palvelun toimija, jonka arvot poikkeavat kaupallisista yhtiöistä.

- Suljetun aikakauden dinosaurus olisi syytä käydä huolella läpi. Tangomarkkinat eivät kuulu Ylen keskeiseen ohjelmapolitiikkaan, olympialaiset kyllä.

- Yle on ollut viimeinen linnake, VR:n ja Finnairin kategoriassa. Ylenkin pitää sietää se, ettei rahaa tule jatkuvana vuona, Lehti toteaa.

Eero Lehden mielestä Suomen menestys on johtunut myös siitä, että kansakunta on lukenut sanomalehtiä.

Hän huomauttaa mm. Ylen maakuntien uutisten kilpailevan paikallisten lehtien kanssa ja kysyy, onko se julkisen palvelun periaatteiden mukaista.

Yrittäjät saivat Lehden mukaan Lintilän työryhmältä "erityisaseman" kustannusten jaossa.

- Juhlapöydän pito lähetettiin yrittäjäkunnalle, joka saa maksaa mediamaksun omasta kotitaloudestaan ja sen lisäksi kolminkertaisen mediamaksun, jos heidän liikevaihtonsa on yli 400000 euroa, Eero Lehti toteaa.

- Se on kuin sanottaisiin, että ahtaajat maksavat nelinkertaisen maksun, koska heidän koulutuksensa ja palkkatasonsa ovat sellaisessa epäsuhteessa verrattuna muuhun yhteiskuntaan.

"Yle on laitos"

Eero Lehden mielestä julkinen palvelu kuuluu valtion budjettirahoista maksettavaksi.

- Silloin otetaan huomioon veronmaksukyky. Se on oikeusperiaate. Mediamaksussa tullaan heti hallinnollisiin ongelmiin: kenelle kuuluu kevennetty osuus?

Lehteä hämmästyttää, että Yleisradion toimitusjohtaja Mikael Jungner (sd.) on sanonut tv-maksurahoja nauttivan Ylen tuottavan voittoa.

- Arviot siitä, että Yle tuottaa voittoa, ovat naivistisia. Se on ylijäämää. Yle on osakeyhtiö, mutta todellisuudessa laitos, Eero Lehti sanoo.

- Jos Yleisradion toimitusjohtaja sanoo että Yle tuottaa voittoa, hän ei ymmärrä tehtäväänsä eikä Ylen luonnetta. Pahimmillaan veikkaan, että hän haluaa tahallaan hämärtää.

Eero Lehti muistelee aikaansa Superpesiksen puheenjohtajana. He ostivat Itä-Länsi -ottelun televisiointia, johon Yle tarvitsi 56 työntekijää. Yksityinen teki saman 15-16 ihmisellä.

- Myös kaupalliset radiot ovat aidossa kilpailutilanteessa. Ne ovat pääsääntöisesti vaikeuksissa ja yrittävät puristaa kustannuksia, hän huomauttaa.

Eero Lehden käsitys on, että vaikka Ylen työntekijämäärä on vähentynyt 800:lla, Yle ostaa yli puolet samoista henkilötyövuosista palveluina.

- Minulla on se käsitys, että Yleisradion ylimitoitus henkilömäärässä on noin tuhat. Nykyisestä 3300:sta ehkä 2500:aan, Lehti arvelee.

 

Kommentteja 14

Lisää uusi

Kommentoi

Nimi: Sähköposti:   Otsikko:   Ole hyvä ja kirjoita roskapostinestokoodi jonka näet kuvassa.

<< Alkuun < Edellinen 1 2 Seuraava > Loppuun >> << Alkuun < Edellinen 1 2 Seuraava > Loppuun >>

Juuso   Tuhat ulos on minimi 19.03.2010 20:22 Ylellä tuntuu itselläkin olevan vaikeuksia pysyä laskuissa mukana paljonko sitä populaa oikein onkaan. Tilinpäätöstiedotteessa oli 3300, Jungnerin tv-haastattelussa maanantaina sanoi määräksi 3600 ja torstain tv-haastattelussa olikin 3500.

jaska-jokunen   YLE:kö koko kansan asialla 19.03.2010 20:21 Aivan totta mitä Lehti puhuu. Yle:hän on demarien suojatyöpaikka. Yle tuottanut voittoa... voi helvetti. Yle on täysin yksipuolinen vasemmiston kannattaja. Yle järjestää keskusteluja, jossa on pääkommentoijana Junger, hänen ei pitäisi enää ottaa mitään kantaa Ylen asioihin. Junger on piiloitellut aikaisemmin voimakasta demaritaustaansa, mutta se on innostuksessa pullahtanut esille. Onko Junger ollut tasapuolinen ja sitoutumaton ??

Asiakas   Oikeudenmukaisuutta. 19.03.2010 20:20 Televisiosta ja radiosta kuten netistäkin, tulee samankaltaista ohjelmaa kuin YLE:n lähettämänä. Ei ole minkään oikeudenmukaisuus kriteerin mukaista, määrätä taloudet maksamaan YLE maksua! Mikä peruste se on, että jos kuitenkin seuraa YLE:n lähetyksiä? Ei yhtään mikään peruste! Missä muussa tuomitaan ihmisiä, olettamusten mukaan?

Anonyymi   Yle järkeviin mittoihin 19.03.2010 20:18 Äärettömän hieno kirjoitus/puhe. "Ei se läskin määrä vaan luuston kunto". Kunnon dieetti tekee hyvää Ylelle.

Korvesta   Julkinen palvelu? 19.03.2010 20:17 Ensimmäinen kerta vuosien varrella kun olen Eero Lehden kanssa täysin samaa mieltä asiasta!

Hyvää iltaa kuulijani.   19.03.2010 20:17 Ohjelmien tasosta päätellen siellä on vähintään tuhat toimittajaa liian vähän.

Kari Soikkeli   Mediamaksu 19.03.2010 20:16 Onpa hyvin kirjoitettu.Onko tuo tuhatkaan riittävä määrä,mutta oikea suunta.YLE on kuin se entinen neuvostoliiton Pravda.Se ei vain toimi enää niin tänäpäivänä.Kilpailu on poikaa ja siihen on Ylenkin mentävä mukaan.Suojatyöpaikkoja ei täällä tarvita.Tuo esim.Superpesiksestä on hyvin vakuuttava.On kummallista seurata etteivät poliitikot ala jo tajuta mistä on kyse.Tahallista se varmasti on oltava koska ei tuota muuten ymmärrä Erkkikään.Niin ja sanomalehdessä on sitä jotain,mitä bittimössöstä ei löydy!

Ylen kriisi   Ylen rahoitus 19.03.2010 20:16 Eero Lehti on harvinaisen oikeassa kuten Ministeri Lindén.Minä luen sanomalehtiä,nyt on tilattuna kolme.TV,tä en ole katsellut enää vuosikausiin.Tulen hyvin toimeen ilman sitä.Olisi kohtuutonta jos joutuisin maksamaan mediamaksuja.Maksan niistä lehdistä mitä tilaan,enkä sellaisista mitä en halua lukea.

E. Perälä   Totta! Ja sossu ei maksa YLEä. 19.03.2010 20:15 Toinen loistava mielipide löytyy täältä: http://www.talouselama.fi/uutiset/article386704.ece Eli "Sossu ei maksa Yleisradiota" Seija Holtari

Kai Pöntinen   Perse edellä puuhun 21.03.2010 09:56 Ylen rahoitusmallikeskustelu on naurettavaa ja joutavaa puuhaa. Oleellista olisi aloittaa siitä, mitä tarkoittaa "julkinen palvelu". Pitäisi määrittää oikeasti mitä Ylen tarvitsee ja pitää tehdä. Ylen pitää keskittyä uutisiin, ajankohtaisohjelmiin, kotimaisen draaman tuottamiseen ja urheilun lähettämiseen. Kyllä kaupalliset toimijat huolehtivat hömpästä, olipa kyse televisiosta tai radiosta. Millä perusteella esim. HBO:n sarjoja pitää näyttää julkisen palvelun nimissä? Jos Ylen ohjelmakartta pannaan näyttämään siltä miltä sen julkisen palvelun yhtiönä tulisi näyttää, syntyisi paljon valkoisia aukkoja. Se tarkoittaisi käytännössä yhden tv-kanavan ja ainakin yhden radiokanavan lopettamista. Samalla jatkuvien uusintojen esittäminen voitaisiin lopettaa. Nythän niillä vain täytetään lähetysaikaa paremman puutteessa, uusinnat voidaan hoitaa netin kautta. Edellä kerrotuista toimista syntyy säästöjä jotka tarkoittavat vähintään tuhannen ylimääräistä kapasiteettia ja television puolella 25% kustannussäästöjä lähetyskustannuksiin. Ruotsinkielisen toimituksen osuutta menoihin pitäisi suhteuttaa ko kielivähemmistön osuuteen. Yle kilpailee eri sarjassa kuin kaupalliset televisiot ja radiot, sen ei pitäisi mitata itseään katselija- ja kuuntelijaluvuilla. Eero Lehti on valitettavan oikeassa.

Joomla components by Compojoom