Hallituksen asettamasta kahdesta työryhmästä työelämän laadullisia kysymyksiä selvittäneen Jukka Ahtelan työryhmän piti olla niin sanotusti helpompi. Työryhmä myös pääsi sopuun, toisin kuin eläkeiän nostamiseen ja eläkkeiden rahoittamiseen keskittynyt Jukka Rantalan vetämä ryhmä. Hallituksen OECD:ltä tilaaman lausunnon perusteella Ahtelan työryhmän sopukin on liian vähän.

Ahtelan työryhmän ehdotusten tarkoituksena on kehittää työelämän sisältöä ja laatua niin, että työurat jatkuisivat molemmista päistä. Vastavalmistuneet halutaan pois kortistosta ja nuorille vaaditaan koulutustakuuta. Opiskelijoiden, pätkätyöläisten ja työttömien terveydenhuoltoa kehitetään samalla, kun panostetaan työterveyshuoltoon. Myös työhyvinvointia edistetään.

OECD pitää Ahtelan työryhmän ehdotuksia sinänsä hyvinä, mutta riittämättöminä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Esitetyillä pehmeillä toimilla parannetaan kyllä työelämän laatua, mutta ne eivät yksin toteutettuina välttämättä pidennä työuria. Myös kannustimia ja toimien vaikutusten seurantaa tarvitaan.

Työryhmän tavoitetta puolittaa työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus OECD pitää niin ikään kunnianhimoisena, mutta muistuttaa, etteivät tähän tähtäävät laskelmat ole riittävän hyvin perusteltuja. Eläketurvakeskuksen tuore tieto tosin kertoo, että viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle jäi vajaat seitsemän prosenttia vähemmän ihmisiä kuin vuonna 2008. Syynä voi olla kansalaisten terveyden ja työkyvyn kohentuminen, mutta yhtä hyvin myös talouden taantuma.

OECD laskee, että eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen vuodella 62 vuodesta 63 vuoteen kasvattaa eläkepääomaa noin kuudella prosentilla, ja vaikutus kuukausieläkkeeseen on tätäkin suurempi. Tätä myöhäisempi eläköityminen ei enää verotuksellisista syistä taloudellisesti kannatakaan, ei edes niin sanotulla 4,5 prosentin superkarttumalla. Tarvittaisiin siis verohelpotuksia.

Suomessa tehdään mielellään usein vertailuja OECD-maihin. Eläkepuolen vertailu kertoo, että maissa, joissa on ansiosidonnainen eläkejärjestelmä, eläkkeelle jäädään usein mahdollisimman varhaisessa eläkejärjestelmän sallimassa vaiheessa. Useat OECD-maat ovat kuitenkin uudistaneet eläkejärjestelmiään myöhentääkseen keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, joko poistamalla varhaiseläkkeelle jäämisen mahdollisuuden, kiristämällä sen ehtoja tai lisäämällä rahallisia kannustimia pidentää työuria.

OECD:n lausunnosta jää kliseisesti sanottuna vaikutelma, jonka mukaan työryhmän esitykset ovat oikeansuuntaisia, mutta riittämättömiä. Toisin ilmaistuna se merkitsee, että minimitoimenpiteistä puristettu kompromissi on aivan liian vähän.

OECD:n arviota vastassa on Ahtelan työryhmän oma arvio, jonka mukaan esitysten vaikutuksesta työurat pidentyvät noin vuodella vuoteen 2025 mennessä. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen tavoitteena puolestaan oli jatkaa työuria 1,5 vuodella. Palkansaajapuolella lasketaan lisäksi, että taannoisen sosiaalitupon työuria pidentävä vaikutus olisi noin 0,4 vuotta.

Kysymys kuuluukin: mitä ja keiden arvioita on uskominen?