Sovittelu sopiii tutkija Timo Pehrmanin mielestä erinomaisesti työyhteisöjen konfliktien ratkomiseen.

Sovittelu on vapaaehtoinen konfliktinhallintamenetelmä, jossa puolueeton, ulkopuolinen henkilö eli sovittelija auttaa riidan osapuolia löytämään molempia tyydyttävän, kohtuullisen ratkaisun.

- Kokemukset osoittavat, että sovittelun avulla työyhteisöissä voidaan aukaista hyvinkin haasteellisia solmuja, sanoo Pehrman. Hän puhui Työsuojelurahaston tutkimustapaamisessa perjantaina Helsingissä.

Ristiriidat työyhteisöissä alkavat Pehrmanin mukaan usein pienistä asioista ja perustuvat monesti väärinkäsityksiin ja juoruihin. Konfliktit kuitenkin kasvavat monesti suuriksi ja elävät pitkään, koska niihin ei puututa riittävän ajoissa. Väärät tulkinnat ja puhumattomuus ruokkivat tulehtunutta tilannetta.

- Työyhteisösovittelun väliintulo voi muuttaa kielteisen kehityksen oppimismahdollisuudeksi. Sovittelu on muutos- ja oppimisprosessi, joka antaa voimaa työyhteisöihin, Pehrman muistuttaa.

Sovittelu yleistymässä

Sovittelu on lähtöisin USA:sta, mutta sen käyttö lisääntyy Pehrmanin mukaan kaiken aikaa myös Euroopassa. Suomi sijoittuu sovittelun käytössä eurooppalaisittain hyvin.

Meillä sovittelua on käytetty erityisesti rikos- ja riita-asioita selvitettäessä. Rikos- ja riita-asioiden sovittelu aloitettiin Vantaalla vuonna 1984. Maidontuottaja Valio aloitti ensimmäisenä työuhteisösovittelun vuonna 2001, ja kuntapuolella päästiin alkuun vuonna 2008 Kuusamossa

Menetelmä sopii Pehrmanin mukaan eri-ikäisille miehille ja naisille, kaikille henkilöstöryhmille ja eri rooleissa toimiville esimiehistä alaisiin. Sitä voidaan käyttää menestyksekkäästi esimerkiksi kiusaamistilanteissa.

Työsuojelurahasto on tukenut Pehrmanin ja Suomen sovittelufoorumin tutkimushanketta määrärahalla