(Lehtikuva/Pasi Autio)

Opiskelijajärjestöt esittelivät tänään omat keinonsa työurien pidentämiseksi.

Opiskelijajärjestöt esittävät, että varuskuntiin järjestettäisiin tenttimahdollisuuksia. Lisäksi varusmiespalveluksen ajat pitäisi sovittaa yhteen lukukausien kanssa.

Nykyisin opinnoissa saattaa olla 1,5-2 vuotta tyhjäkäyntiä sen vuoksi, että varusmiespalvelus alkaa tammikuussa, eikä opiskelijalla ole mahdollisuutta osallistua koko lukuvuoden kestäville kursseille.

- Koulutus ja asevelvollisuus ovat sovitettavissa yhteen paremmin, jos halutaan. Kyse on asenteista, sanoo Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksessa työelämäasioista vastaava Hannu Jaakkola.

Lisäksi varusmiespalveluksesta kotiutumisen yhteyteen tulisi järjestää ohjausta opintoihin tai töihin siirtymiseen.

"Opiskelumahdollisuuksia parannettava!"

Pääsykokeista on opiskelijajärjestöjen mielestä tehtävä alakohtaiset ja valtakunnalliset. Pääsykokeissa tulee painottaa hakijoiden soveltuvuutta alalle.

Lisäksi korkeakoulujen sisäänottoa pitäisi tasata syksyn ja kevään välillä. Kerran vuodessa järjestettävät pääsykokeet lykkäävät helposti opintojen aloittamista vuodella eteenpäin.

Kesälukukausina on oltava tarjolla riittävä määrä mielekkäitä kursseja. Lisäksi opinnot on voitava suorittaa monimuoto-opiskeluna, eli esimerkiksi etä- tai verkko-opiskeluna.

Myös tutkintoon sopiva, aikaisemmin hankittu osaaminen on tunnustettava reilusti.

Lisäksi oppilaitosten on varmistettava, että opiskelijat pystyvät suorittamaan opintonsa tavoiteajassa.

Opiskelijajärjestöjen mielestä tietoa työelämästä on annettava nykyistä aikaisemmin ja tehokkaammin.

Lisäksi opiskelijalle on taattava nykyistä parempi taloudellinen tuki. Erityisen tärkeää on satsata opiskelijoiden jaksamiseen ja opiskelukykyyn.

"Kyse asenteista eikä rahasta"

Opiskelijajärjestöt ovat laskeneet, että heidän esittämillään toimenpiteillä voitaisiin pidentää työuria korkeintaan 2,8 vuotta. Ns. Ahtelan työryhmä arvioi, että sen ehdotukset pidentäisivät työuria alkupäästä 0,8 vuodella.

- Lopullinen vaikuttavuus riippuisi siitä, kuinka suurella teholla ja ratifioinnilla muutokset tehtäisiin, Jaakkola toteaa.

Jaakkolan mukaan opiskelijajärjestöjen esittämät toimenpiteet olisivat lähinnä organisaatiomuutoksia, jotka eivät vaatisi kovin suuria määrärahoja. Suurin rahareikä olisi opintojen ohjauksen lisääminen kaikilla koulutusasteilla.

- Kyse ei ole rahan heittämisestä ongelmaa päin, vaan valmiudesta muuttaa nykyisiä järjestelmiä.

Opiskelijajärjestöjen ehdotukset on tarkoitettu keskustelunavauksiksi, joihin toivotaan avomielistä suhtautumista.

- Ongelman ratkaisu ei saa olla huonompi kuin alkuperäinen ongelma, Jaakkola kuitenkin muistuttaa.

Reseptin työurien pidentämiseksi ovat laatineet Suomen lukiolaisten liitto, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI, Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU, Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK, Opiskelijoiden liikuntaliitto OLL, Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA, ja STTK-Opiskelijat.

Järjestöt edustavat 600 000 tulevaisuuden työntekijää ja veronmaksajaa.

Kommentteja 0

Lisää uusi

Kommentoi

Nimi: Sähköposti:   Otsikko:   Ole hyvä ja kirjoita roskapostinestokoodi jonka näet kuvassa.

Joomla components by Compojoom