Moni tulee pettymään, sillä noususuhdanteen huipulla nimitetyn komitean pöydälleen nostamien uudistusten toteuttaminen karkaa pitkälle tulevaisuuteen.

- Julkisen talouden näkymät ovat sen verran huonot, että kestää useita vaalikausia ennen kuin Suomella on varaa sinänsä hyvien ja kauniiden esitysten toteuttamiseen, kokoomusta komiteassa edustava valtiosihteeri Ilkka Oksala sanoo.

Hänen mukaansa lähivuosina kannattaisikin keskittyä kustannusneutraaleihin tai vain vähän maksaviin uudistuksiin. Niitäkin komitean esityksistä toki löytyy.

- Loppuraportissa esitettäviä uudistuksia voidaan toteuttaa vasta sitten kun valtiontaloudessa on taas liikkumavaraa. Siihen kuluu pitkä aika, sillä uutta velkaa joudutaan ottamaan vielä useina seuraavinakin vuosina.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan esitykset lisäisivät valtion pysyviä menoja jopa puolella miljardilla eurolla vuodessa. Oksala ei ota kantaa hintalappuun, sillä hänen mukaansa se on mahdotonta ennen kuin tiedetään, missä laajuudessa mikin uudistus toteutettaisiin. Ja se päivä ei ole vielä näköpiirissä.

Perusturva indeksin suojaan

Oksala on kuitenkin tyytyväinen siihen, että takuueläkkeestä eli pienimpien kansaeläkkeiden korottamisesta sadalla eurolla 685 euroon kuukaudessa ehdittiin päättää ennen laman päälle kaatumista.

Muita tasokorotuksia perusturvan piiriin kuuluviin etuuksiin ei lähivuosina olekaan tulossa, ei edes työmarkkinatukeen. Oksalan mukaan lamavelka ei kuitenkaan ole siihen pääsyy, vaan se, "työ on työkykyiselle ja -ikäiselle tukia parempaa sosiaaliturvaa".

- Työntekoon kannustetaankin muun muassa työmarkkinatuen aktivointilisän korotuksella ja ammattitaidon ylläpitokorvauksella.

Sen sijaan myös vähimmäispäivärahat sidotaan indeksiin niiden ostovoiman turvaamiseksi. Tämän jälkeen koko perusturva onkin indeksin piirissä.

Ikuinen epävarmuus lapsilisien ostovoimastakin loppuu, kun lisät - ja myös kotihoidon tuki - sidotaan kuluttajahintaindeksiin.

Rahapula lykkää hankkeita

Rahapulan takia eläkkeensaajien asumistuen yhdistäminen yleiseen asumistukeen lykätään odottamaan parempia aikoja.

- Hankkeen toteuttaminen kustannusneutraalisti synnyttäisi väliinputoajia. Jos olisi vähänkin rahaa, yhdistäminen voisi olla viisasta. Olennaista kuitenkin on, ettei yhdenkään eläkeläisen asumistuki heikkene.

Sama kohtalo odottaa terveydenhuollon maksukaton yhtenäistämistä.

- Periaatteessa viisas hanke, mutta näissä taloudellisissa oloissa se on melkoinen mahdotonta järjestää niin, ettei tule väliinputoajia.

Opintotuen asumislisän yhdistämistä yleiseen asumistukeen Oksala vastustaisi, vaikka taloustilanne sen sallisikin.

- Asumislisä sisältyy opintukeen, joka on opiskelijan palkkaa. Opintotuen pitää olla opintoviikkosidonnaista eikä tulosidonnaista. Jos joku pystyy pakertamaan paljon viikkoja, vaikka kävisi tilapäis- ja viikonlopputöissä, siitä pitää palkita. Mutta jos opintoviikot unohtuvat töissä käynnin takia, se ei ole palkitsemisen paikka, hän linjaa.

Työmarkkinatuen tarveharkinta poistetaan

Omaishoidon tuki siirtyy Kelan maksettavaksi. Komitean puheenjohtaja Markku Lehto (kesk.), keskusta ja vihreät ajavat myös toimeentulotukea Kelan luukulle, mutta kokoomus haraa vastaan. Tukea puolue saa työmarkkinajärjestöiltä ja myös sosiaalialan ammattiliitolta Talentialta.

- Kokoomus ei halua erottaa toimeentulotukea varsinaisesta sosiaalityöstä. Jos on pitkään toimeentulotuella, siihen on yleensä muitakin syitä kuin työttömyys. Tällöin on hyvä, että sosiaalityöntekijä katsoo, miten kansalaista voitaisiin auttaa sen sijaan, että jaettaisiin vain tukea.

Toimeentulotuelle on kuitenkin tulossa enimmäiskäsittelyajat, joskin työttömyyskassat ovat niitä vastustaneet. Kompromississa komitean esittämä korkeintaan kuukauden käsittelyaika voi venyä kuudeksi viikoksi.

Koulutuksesta kieltäytyminen tulee myös toimeentulotuen perusosan alentamisen perusteeksi. Tällä tukitaan lakiin jäänyt porsaanreikä, joka mahdollistaa toimeentulon hakemisen karenssiaikana.

Oksala kannattaa esitystä työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamiseksi ainakin aviopareilta.

- Kaikki keinot työllistymiskynnyksen alentamiseksi on otettava käyttöön. Työmarkkinatuen saajat ovat valtaosaltaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin kuulumattomia nuoria tai työttömiä, joiden ansiosidonnainen turva on päättynyt.

Näiden ihmisten työllistyminen on hankalaa: toisen puolison ei kannata ottaa vastaan pienipalkkaista työtä, koska toisenkin työmarkkinatuki puolittuu.

- Täytyisi saada kohtuullisen hyvin palkattu työ ennen kuin se kannattaisi ottaa vastaan. Eikä sellaista työmarkkinatuella olevalle työttömälle useinkaan tarjota, Oksala tiivistää ongelman.

 

Kommentteja 0

Lisää uusi

Kommentoi

Nimi: Sähköposti:   Otsikko:   Ole hyvä ja kirjoita roskapostinestokoodi jonka näet kuvassa.

Joomla components by Compojoom