Laiminlyöty vauva on iloton, eikä valita vaikka hänellä olisi nälkä. Mustelmat ja ruhjeet on helppo havaita, mutta laiminlyöntiä on vaikea havaita ajoissa esimerkiksi neuvolassa. Vauvojen vanhemmat kertovat siitä harvoin, joten perheiden kanssa toimivien on opittava tunnistamaan riskitekijät ja vauvojen oireet.

Ensikotiin tulevista vauvoista joka neljättä on kohdeltu kaltoin. Yleisimpiä lapsen kehitystä vaurioittavia laiminlyöntejä ovat nälässä pitäminen tai yksin jättäminen liian pitkäksi aikaa. Ensi- ja turvakotien liitto on laatinut ohjekirjasen tapausten tunnistamiseksi.

- Aihetta huolestumiseen on, jos vanhemmat eivät esimerkiksi puhu vauvalle tai vauvaa ei hellitä ollenkaan. Kaltoin kohdeltu vauva voi olla itkuinen, vetäytyvä, ilmeetön tai iloton. Vauva ei ilmaise omia tarpeitaan, ei valita vaikka hänellä on nälkä tai vaippa on märkä, sanoo lastenlääkäri Sarimari Tupola Hyksin sosiaalipediatrian yksiköstä.

Pitkään jatkunut laiminlyönti haittaa vauvan kehitystä. Se pitäisi nähdä hätämerkkinä vanhempien voimien hiipumisesta, joka voi kärjistyä väkivallaksi, katsoo Tupola.

Riittävä tuki saa vauvan hymyilemään

Vauvojen hyvinvoinnissa saadaan näkyviä muutoksia, kun huonoon kohteluun puututaan ja perhe saa ympärivuorokautista tukea, sanoo asiaa tutkinut Ensi- ja turvakotien liiton suunnittelija Tanja Henttonen.

- Vauvat alkavat voida paremmin, itkeä vähemmän ja hymyillä enemmän. Usein vauvojen huonossa kohtelussa on kyse tiedon ja ymmärryksen puutteesta. Tilanne korjaantuu, kun siitä puhutaan ja vanhemmat saavat tarpeeksi tukea ja ohjausta, sanoo Henttonen.

Henttosen mukaan on erittäin tärkeää, että perheet saavat apua mahdollisimman varhain. Parhaimpaan tulokseen päästään, jos työskentely äidin ja perheen kanssa voidaan aloittaa jo raskausaikana tai viimeistään heti vauvan syntymän jälkeen.

Kaikista vauvoista joka kymmenes on vaarassa tulla kaltoin kohdelluksi. Lapsen pahoinpitelyepäilyjä selvitetään Hyksissä keskimäärin kerran viikossa, ja vakavaan pahoinpitelyyn siellä törmätään kuukausittain.