Lehtikuva/Imageforum
Suomessa tarvitaan elinkeinoelämän tuoreen raportin mukaan lähivuosina lisää sähköntuotantoa. Tuulivoimasta saatava teho vaihtelee olosuhteiden mukaan, joten investointipaine kohdistuu muihin tuotantomuotoihin.

Energiateollisuus ry:n ja Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreessa raportissa arvioidaan, että sähköntuotantoa voidaan lisätä lähinnä ydinvoiman, vesivoiman ja lauhdevoiman avulla, sillä uuden kapasiteetin on oltava huippukulutuksen aikana aina käytettävissä.

Tuulivoimatuotanto ei kuitenkaan toimi täydellä teholla käytössä kaikissa olosuhteissa, joten siitä voidaan laskea enintään vain 10 prosenttia mukaan kulutushuipun kapasiteettiin.

Raportissa ennustetaan, että Suomessa tarvitaan vuoteen 2030 mennessä uutta sähköntuotantokapasiteettia 7000–8000 megawattia tällä hetkellä vielä keskeneräisten hankkeiden lisäksi.

Lisäinvestoinnit ovat raportin mukaan tarpeellisia, koska laitokset vanhenevat, sähkön kysyntä kasvaa ja tuontiriippuvuudesta pitäisi päästä eroon.

Sähkön kulutus nousuun taantuman jälkeen

Taantuma on vähentänyt sähkön kulutusta tämän ja viime vuoden aikana, mutta kulutus alkaa taas lisääntyä kun talous kääntyy nousuun, raportissa arvioidaan.

Sähkönkulutuksen kasvun arvellaan kuitenkin jäävän edellistä nousukautta selvästi vaisummaksi. Vuoteen 2030 mennessä sähkön kysynnän ennustetaan kasvavan nykyisestä noin kolmanneksella ja taantumaa edeltaneestä ajasta 20 prosenttia.

Tulevan talouskehityksen epävarmuus näkyy ennusteessa. Tarkkoja lukuja ei raportissa esitetä, vaan kulutuksen arvellaan nousevan noin 100–111 terawattituntiin riippuen talouden toipumisvauhdista.

Suurin kasvu palveluissa

Eniten sähkön kulutuksen uskotaan lisääntyvän palvelualoilla ja liikenteessä. Palvelualoilla sähkön tarpeen arvellaan kasvavan noin 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Liikenteessä puolestaan sähkön kulutus moninkertaistuu, kun sähkö- ja hybridiautojen määrä lisääntyy.

Teollisuudessa sähkön kysynnän ennustetaan kasvavan vain 2–16 prosenttia taantumaa edeltäneestä ajasta. Kysyntää hillitsevät metsäteollisuuden rakennemuutos ja teollisuuden investointien lykkääntyminen taantuman takia.

EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström muistuttaa, että arvioon liittyy melkoisia epävarmuustekijöitä. Palvelusektorin oletetaan kasvavan, mutta sähkön tarve määräytyy sen mukaan, millaisista palveluista kasvu tulee.