Tuore valtakunnanvoudinviraston tilasto osoittaa, että ulosottoon eli pakkoperintään päätyi viime vuonna lähes 400 000 rästiin jäänyttä terveydenhoitolaskua, kertoo Helsingin Sanomat.
Ulosottoon päätyneiden terveydenhoitolaskujen määrä on noussut edellisvuodesta lähes viidenneksen.
– Tämä on kyllä suuri hyppy, asiaa selvittänyt Kelan tutkija, OTM Vappu Verronen sanoi Helsingin Sanomille.
Hoitamattomista maksuista suurin osa eli liki kolmannes oli sairaala- ja laitoshoitomaksuja. Hammashoito- ja terveyskeskusmaksuja päätyi ulosottoon 70 000 kumpiakin. Rästiin jää myös muita sosiaali- ja terveyspalvelumaksuja sekä päivähoito- ja kotipalvelumaksuja.
Verronen luonnehtii sairaalamaksurästien kasvua poikkeuksellisen voimakkaaksi. Vuonna 2015 sairaalamaksuja meni ulosottoon 95 000 kappaletta, viime vuonna jo 125 000.
– Yksi syy lienee se, että Sipilän hallitus päätti korottaa terveyskeskus- ja sairaalamaksujen enimmäismääriä jopa 27,5 prosenttia. Tietysti yleinen taloustilannekin tätä nousua selittää, Verronen pohtii.
Verronen muistuttaa, että terveyspalvelujen maksukatto on myös varsin korkea, 691 euroa. Katon ylityksen jälkeen sairaalat perivät hoidosta vielä ylläpitomaksua, enimmillään 22,80 euroa päivä.
Tilastot eivät kuitenkaan kerro, kuinka moni henkilö jättää maksut hoitamatta.
