Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA:n tekemän tutkimuksen mukaan Suomessa syödään Euroopan puhtainta ruokaa. Tunnusomaista suomalaiselle ruoantuotannolle on korkea hygienia, tuoteturvallisuus, tuotantoeläinten hyvinvoinnista huolehtiminen sekä edistynyt teknologia.
Tätä taustaa vasten on erikoista että Suomeen tuodaan ruokaa ja juomia lähes kolme kertaa enemmän kuin mitä menee vientiin. Elintarvikeviennissä piilee siis valtavasti hyödyntämätöntä potentiaalia. Esimerkiksi Ruotsi vie maatalous- ja elintarviketuotteita yli viidellä miljardilla eurolla vuodessa, Suomi vain 1,3 miljardilla. Jos Ikea olisi suomalainen yritys, vastaisi se puolesta maamme elintarvikeviennistä.
Venäjä on perinteisesti ollut suomalaisen ruoan tärkein vientimaa. Venäjän suomalaisille elintarvikkeille asettamien tuontikieltojen takia uusien markkinoiden löytäminen on ruoka- ja juomateollisuudellemme entistäkin tärkeämpää.
Eräs valtava mahdollisuus suomalaiselle elintarvikeviennille on Kiina, jossa laatutietoisen ja maksukykyisen keskiluokan määrä kasvaa kovaa vauhtia. Vierailin maassa viime viikolla ja keskustelin muun muassa Kiinan varamaatalousministeri Zhang Taolinin sekä laadun- ja tuonninvalvonnasta vastaavan viraston (AQSIQ) varaministeri Wu Haiqingin kanssa. Kerroin että olemme juuri käynnistäneet Suomessa kansallisen elintarvikkeiden vientiohjelman ja olemme erittäin kiinnostuneita kehittämään elintarvikekauppaamme myös Kiinan kanssa. Kiinan kasvava kysyntä turvalliselle, terveelliselle ja ravintorikkaalle ruoalle on huomioitu myös Suomessa. Meillä on vahva usko siihen, että elintarvikekaupan kehittämisestä maidemme välillä on hyötyä molemmille osapuolille. Sianliha ja meijerituotteet ovat suomalaisen maatalouden keskeisimpiä vientituotteita. Toiveenamme on että äidinmaitokorvikkeen ja sianlihan vienti Suomesta Kiinaan voisi alkaa vielä tämän vuoden puolella.
Elintarvikevientimme vauhdittaminen on huomioitu myös hallituksen vuoden toisessa lisätalousarviossa, jossa osoitettiin elintarvikkeiden vientiohjelman toteuttamiseen 1,3 miljoonaa. Vientiohjelman saama lisäraha tulee osoittaa henkilöstön palkkaamiseen Kiinaan suomalaisen ruoan vientiä vauhdittamaan.
Bulkkituotanto ja pelkällä hinnalla kilpailu on unohdettava. Olen erittäin ylpeä suomalaisesta, valvotusta ruokaketjusta, joka tuottaa puhdasta, laadukasta ja turvallista ruokaa. Valtiovalta voi toimia ovien avaajana uusille markkinoille, mutta yritysten tehtäväksi jää kotimaisten huippuraaka-aineiden jalostaminen sellaisiksi huipputuotteiksi joista kuluttajat maailmalla ovat valmiita maksamaan. Luottamalla omiin vahvuuksiimme voimme saavuttaa tavoitteemme elintarvikeviennin kaksinkertaistamisesta vuoteen 2030 mennessä.
Kirjoittaja Petteri Orpo on maa- ja metsätalousministeri.
