Lisää demokratiaa kaavoitukseen

Helmikuun alussa astui voimaan uudistettu maankäyttö- ja rakennuslaki. Lakimuutoksen myötä maakuntakaavojen vahvistaminen siirtyi maakunnan liitolle, mikä on merkittävä parannus demokratiaan ja vahvistaa alueen asukkaiden ja toimijoiden vaikutusvaltaa. Tähän asti maakuntakaavat on vahvistanut ympäristöministeriö, mikä on pitänyt vallan ja viimeisen sanan vahvasti valtiolla, mutta myös saattanut pidentää jo valmiiksi pitkää ja raskasta kaavaprosessia.

Maakuntakaava on noussut laajempaan tietoisuuteen kaupan ja elinkeinotoiminnan määrittelijänä. Se on kuitenkin monella tavalla arkiympäristöömme ja sen kehitykseen vaikuttava kaava, jossa linjataan mm. liikenneverkostosta, rakentamiselle varattavista alueista, vesihuollosta, viherverkostosta ja arvokkaista alueista, kuten luonnonsuojelu- ja maisema-alueista. Maakuntakaava on luonteeltaan siis yleispiirteinen ja linjaava ja toimii ohjeena kuntatason kaavoitukselle.

Lakiuudistus onkin perusteltu muutos myös siinä mielessä, että hallinnossa ollaan antamassa itsehallintoalueuudistuksen myötä enemmän painoarvoa asukkaita lähellä olevalle päätöksenteolle. Valta ja vastuu kulkevat tässäkin tapauksessa käsi kädessä. Vahvistamismenettelyn poistuminen tarkoittaa vastuun alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siirtymistä maakunnille, mutta myös sitä, että päätöksenteon avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä on huolehdittava, jotta kaikenlaiselta epätarkoituksenmukaiselta edunvalvonnalta vältytään.

Ympäristöministeriön rooli kaavojen vahvistajana on johtanut helposti siihen, että ministeriö pidättäytyi konsultoimasta maakuntia kaavojen valmisteluvaiheessa. Tästä taas seurasi, että maakuntien piti joissain tilanteissa kokeilla kepillä jäätä, jolloin bumerangi-ilmiö venytti kaavaprosessia turhanaikaisesti. Kun kaavojen vahvistamismenettely nyt poistuu, kaavaprosessista saadaan joustavampi, vuorovaikutteisempi ja nopeampi. Ympäristöministeriö ja muut keskeiset viranomais- ja osallistahot siirtyvät neuvotteluosapuoliksi ja ovat aktiivisina mukana alusta alkaen. Näin maankäytön ristiriitoja voidaan ratkaista nykyistä tehokkaammin jo kaavoitusprosessin kuluessa.

Uudellamaalla on parhaillaan menossa neljännen vaihemaakuntakaavan työ, jossa on jo alettu soveltaa uutta lakia. Kaavan työstövaiheessa kuullaan erilaisia sidosryhmätahoja, jonka jälkeen kaavaan tehdään tarpeelliset tarkistukset, valmistellaan vastineet ja käydään viranomaisneuvottelu. Tämän jälkeen kaavaehdotus hyväksytään ja asetetaan nähtäville todennäköisesti alkusyksystä, jolloin kaikilla yksittäisillä toimijoilla on mahdollisuus lausua ja esittää muistutuksia. Tavoitteena on, että nykyinen valtuusto ehtisi hyväksyä kaavan ennen seuraavia kuntavaaleja.

Uudesta lainsäädännöstä huolimatta maakuntakaavan uudistaminen on raskas prosessi. Kunnilla on jo nykyisinkin voimassaolevan lain mukaan mahdollisuus laatia yhteinen yleiskaava maankäytön yleispiirteiseksi ohjaamiseksi ja toimintojen yhteensovittamiseksi. Voisi olla perusteltua, että ainakin heterogeenisellä ja laaja-alaisella Uudellamaalla kokeiltaisiin myös tämän ajatuksen mukaisia osa-aluekaavoja, joilla voitaisiin kohtalaisen nopealla aikataululla reagoida jonkin suppeamman alueen erityistarpeisiin tai ongelmiin.

Maakuntakaava ja sen muutokset ovat läsnä kaikkien kuntalaisten arjessa, ja toiveissa olisi, että mielikuva kaavasta muuttuisikin nykyisestä etäisestä paperitiikeristä lähemmäs kotinurkissa pyörivää maatiaiskissaa.

Outi Mäkelä on kansanedustaja (kok.).

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.