Yhteiskunnan hyvinvointi perustuu pohjimmiltaan yrittäjyyteen, ja paineet yritystoiminnan kasvuun ovat nyt kovat. Yhteiskunta kaipaa kipeästi uusia yrityksiä, työnantajia, yrittäjiä, jotka ovat valmiita ottamaan kopin esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteissa. Mutta miten se temppu tehdään? Mistä saadaan lisää yrittäjiä ja yrittäjyyttä?
Yrittäjyydestä on myyttisesti ajateltu, että se kulkee geeniperimässä tai on vähintäänkin kutsumus ja elämäntapa, joka vetää puoleensa vain harvoja ja valittuja. Toteutetut yrittäjyyskoulutushankkeet ja tehdyt tutkimukset kuitenkin todistavat, että yrittäjyys on opittavissa ja opetettavissa.
Esimerkiksi peruskoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille tarkoitettu Nuori yrittäjyys ry:n Vuosi yrittäjänä -ohjelma on syksyllä teetetyn kyselyn mukaan saanut nuoret innostumaan yritystoiminnasta jopa niin paljon, että 67 prosenttia ohjelmaan osallistuneista kertoi harkitsevansa oman yrityksen perustamista. Lähes 90 prosenttia samaan kyselyyn vastanneista kertoi oppineensa ohjelman aikana vastuunottamista, oma-aloitteisuutta ja tiimityötä. Ohjelmaan osallistuneista opiskelijoista 11 prosenttia on perustanut oman yrityksen jo opiskeluaikanaan.
Luvut puhuvat yrittäjyyskoulutuksen puolesta. Yrittäjähenkinen ajattelutapa ja työmoraali ovat tärkeitä ominaisuuksia työelämässä alalla kuin alalla, vaikkei yritystoimintaa itse harjoittaisikaan. Hyvä asenne ja omatoimisuus ovat ominaisuuksia, joita työnantajat arvostavat ja peräänkuuluttavat.
Yrittäjyyden opetusta toteutetaan tällä hetkellä eri tavoin eri puolilla. Yrittäjyysopintoja voi opiskella osana ammatti- tai ammattikorkeatutkintoa, ja esimerkiksi Suomen yrittäjäopisto tarjoaa yrittäjän ammattitutkintoa ja verkkokoulutusta aloitteleville ja kokeneemmille yrittäjille. TE-toimisto taas järjestää työvoimakoulutuksena yrittäjäksi ohjaavia koulutuksia, yrittäjävalmennuksia ja yrittäjän ammattitutkintoja. Näiden lisäksi vuosittain järjestetään erilaisia kilpailuja ja yksittäisiä kursseja, jotka antavat perusvalmiudet yrittäjänä toimimiseen.
Hyvää työtä tekevät myös aktiiviset yrittäjäjärjestöt, jotka yhteistyössä koulujen kanssa ovat toteuttaneet mm. yrittäjävierailuja ja mahdollisuuksia tutustua yritystoimintaan.
Vielä toistaiseksi monissa yrittäjyyskoulutuksissa on kuitenkin kyse opiskelijoiden omasta aktiivisuudesta ja monesti luotetaan siihen, että kiinnostuneet kyllä hakeutuvat yrittäjäoppiin. Se ei kuitenkaan aina riitä, ja jo peruskoulussa tulisikin kannustaa oppilaita tutustumaan yrittäjyyteen.
Vuonna 2016 tulee voimaan uusi opetussuunnitelma, jossa oppiaineet on jaettu ainerajat ylittäviksi opintokokonaisuuksiksi. Uuden opetussuunnitelman tuntijakoon on sisällytetty yrittäjyyteen ja yrittäjyyden asenteeseen ohjaavia opintoja. Tämä on tarpeellinen edistysaskel, mutta seuraaviin on edelleen varauduttava.
Kokoomuksella on menossa parhaillaan parempi koulu -kiertue, jonka puitteissa keskustellaan erilaisista koulutukseen liittyvistä teemoista ja kerätään eri puolilta Suomea ajatuksia siitä, miten koulua voitaisiin parantaa. Joulukuun alussa Rovaniemellä järjestettävässä tilaisuudessa aiheena on yrittäjyyskasvatus ja oppisopimuskoulutus. Ajatuksia ja ideoita voi esittää paitsi paikan päällä tilaisuudessa, myös Twitterissä, hashtagilla #parempikoulu, tai sähköpostitse.
Outi Mäkelä on kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.