Maatalouspolitiikka on keskivertosuomalaiselle monimutkaista salakieltä, johon pitää sitä yhtään ymmärtääkseen perehtyä. Jari Koskisen maatalousministeriaikana keskustelu on painottunut elinkeinopolitiikasta ruokakeskusteluksi.
Maataloustuet ovat yksinkertaisesti sanottuna tarkoitettu kompensoimaan alhaisia tuottajahintoja, jotta kuluttaja saisi vatsansa täyteen edullisemmin. Ulkomailla tuotettu ruoka ei ole vaihtoehto, koska ulkomailta tuodaan valmis ruoka, ei raaka-ainetta teollisuuden jalostettavaksi. Suomelle oma ruoka on itsenäisyyden yksi tärkeimpiä asioita.
Ministeri Koskisen pesti on vaikeampi kuin edellisten ministereiden. Minulta pruikkasi kuivaa naurua, kun luin edellisen maatalousministerin, Sirkka-Liisa Anttilan, arvosteluryöppyä EU-maatalousneuvottelujen tuloksista. Nimenomaan Anttila järjesti nykyisen sopan ja tukien irrottamisen tuotannosta. Nyt hän arvostelee sitä, miten huonosti hänen työtään on paikattu. Anttilan aikaan saama tuotannosta irrotettu tuki tarkoittaa, että esimerkiksi sianlihan tuotantotuki tulee peltopinta-alan mukaan, ei sikojen määrän mukaan.
Tällaista debattia, mitä entinen ministeri harjoittaa, me emme enää politiikassa tarvitse. Meillä on nyt ministeri, jolla on maalaisjärkeä ja osaamista. Hänen kanssaan ei tarvitse käydä keskustelua itsestään selvyyksistä.
Jari Koskinen on selvinnyt tehtävästään erinomaisesti, vaikka hän ei koskaan kykenisikään pelastamaan kaikkia tehtyjä virheitä.
Maatalouspolitiikka on ollut paljolti EU-politiikkaa. Torjuntavoitot muodostuivat aikoinaan vitsiksi. Se tarkoitti aina sitä, että liittymäneuvotteluissa saavutettu etu mureni joka kerta.
Jari Koskinen onnistunut saamaan Suomea kohtaan lisäymmärrystä EU:ssa. Kotokutoiset ongelmat ovat ehkä vielä kinkkisempi ongelma, koska valtionvarainministeri ja erityisesti ympäristöministeri näkevät asiat eri tavalla. Heidän kanssaan on kyettävä yhteistyöhön, jotta suomalaiselle maataloudelle luotaisiin jonkinlaista pysyvää mahdollisuutta pärjätä. Suomalainen maatalous ei ole pelkkää vesiensuojelua tai säästöjen kohde. Itämeren naapurivaltioista kantautuneet tiedot ovat osoittaneet että suomalainen talonpoika ei ole Itämeren rehevöitymiseen syypää, eikä ruoan tuotanto ole pelkkä saasteita tuottava menoerä.
Puolustettavaa on paljon sekä imagopuolella että suomalaisen ruoan tuotannon jatkuvuuden hyväksi. Jatkuvat tiedot lopettavista tiloista eivät ole tämän ajan syy, vuosia jatkunut huono politiikka on saanut monet kontilleen, kun rahat loppuvat. On kohtuutonta vaatia ministeri Koskiselta taikatemppua. Hän on osoittanut jo nyt, että hän tekee hyvää työtä niillä edellytyksillä, mitkä hänelle on annettu. Voimme olla ylpeitä ministeristä, jolla on asenne kunnossa kotimaassa ja ulkomailla.
Koskinen on osoittanut että suomalaisen talonpojan ja suomalaisen ruoan tuotannon puolustaminen on tärkeätä. Entisten ministereiden aika on ollut ja mennyt. Nyt on kokoomuksen vuoro osoittaa, kuka puolustaa farmaria. Tähän rintamaan kannattaa liittyä. Meillä on vielä pieni mahdollisuus saada talonpoika jaloilleen.
Hannu Koivisto on vapaa toimittaja ja entinen sikafarmari Kurikasta.
