Keskustan puheenjohtajalta Juha Sipilältä saatiin viimein tuore vastaus siihen, kuinka paljon valtiontaloutta täytyy sopeuttaa ensi vaalikaudella. Vastaus oli kaksi miljardia euroa. Luku on sama kuin keskustan aiemmin julkistetussa talousohjelmassa, joka perustuu valtiovarainministeriöstä tammikuussa saatuihin tietoihin.
Keskusta ei ole päivittänyt lukujaan, vaikka maaliskuun alussa paljastui, että valtiontaloudessa on miljardi euroa luultua suurempi aukko. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan valtiontalouden alijäämä paisui viime vuonna seitsemästä miljardista kahdeksaan miljardiin euroon. Rajua kasvua selittää ennakoitua heikompi verotuottojen kehitys ja työttömyysmenojen kasvu.
Muut puolueet ovat päivittäneet talouslukujaan sen jälkeen, kun valtiovarainministeriön virkamieskunta julkisti näkemyksensä julkisen talouden sopeutustarpeesta. Kokoomus ilmoitti valtiontalouden sopeutustarpeeksi neljä miljardia ja kuntatalouden kaksi miljardia euroa, kuten valtiovarainministeriö esitti. SDP tekisi vaalikauden alussa päätökset kolmen miljardin euron sopeutuksesta valtiontalouteen ja vaalikauden puolivälissä vielä tarvittaessa miljardin euron sopeutuksen.
Hyväksyn, mutta…
Perussuomalaisten Timo Soini sanoi hyväksyvänsä valtiovarainministeriön arvion sopeutustarpeesta, mutta aikaa siihen on hänen mielestään käytettävä 6–7 vuotta. Samaa sanoi keskustan Juha Sipilä tiistaina. Sipilän mukaan julkisen talouden sopeutustarve on juuri se, mitä valtiovarainministeriö ilmoittaa, mutta keskustan ohjelma lähtee siitä huolimatta kuuden vuoden sopeutusajanjaksosta.
– Kuuden vuoden päästä valtion ja kuntien tulot ja menot ovat tasapainossa. Meidän ohjelma lähtee siitä, että leikkauksia tai säästöjä tarvitaan nettona kahden miljardin edestä ja ensi vaalikauden lopussa ollaan vielä kaksi miljardia valtiontaloudessa alijäämäisiä, Sipilä sanoi Helsingin Sanomien HSTV:n haastattelussa.
Keskustan ohjelman mukaan kuntatalouden alijäämä olisi ensi vaalikauden lopussa noin miljardin, joten säästöjä pitäisi tehdä ensi vaalikaudella miljardin edestä.
Onko siis aivan sama, toteutetaanko kuuden miljardin euron sopeutustoimet julkiseen talouteen neljän vain kuuden vuoden ajanjaksolla? Ei ole.
Mikäli valtiontalouteen tehdään kahden miljardin ja kuntatalouteen yhden miljardin euron sopeutustoimet, eli vain puolet valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta, niin julkista taloutta ei saada tasapainotettua ensi vaalikaudella.
– Jos tehdään pienempiä sopeutustoimia kuin me olemme esittäneet, niin hyvin nopeasti päädytään tilanteeseen, jossa julkinen velka jatkaa kasvuaan, eikä sitä saada alle 60 prosentin millään näköpiirissä olevalla aikahorisontilla, valtiovarainministeriön kansantalousosaston johtaja Markus Sovala sanoi Verkkouutisille.
Keskusta luottaa talouskasvuun
Keskustan ohjelman mukaan valtiontalouden alijäämä olisi kaksi miljardia euroa ensi vaalikauden lopussa. Sovalan mukaan valtiovarainministeriö kasvu-urassa tämä ei aivan toteutuisi, eli alijäämä olisi vaalikauden lopussa suurempi kuin Sipilän laskemat kaksi miljardia euroa, ellei sitten talouskasvu ole nopeampaa kuin valtiovarainministeriö arvioi.
Keskustan talousohjelma perustuu siis siihen, että Suomen talouskasvu on nopeampaa kuin valtiovarainministeriö ennustaa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen talous kasvaa lähivuosina keskimäärin noin prosentin vuodessa. Keskustan ohjelma taas perustuu oletukselle, että Suomen talous kasvaa ensi vaalikaudella keskimäärin 1,4 prosenttia vuodessa.
Keskustan talouskasvuoletuksesta tekee mielenkiintoisen se, että ei ole kuin muutama viikko aikaa siitä, kun keskustan eduskuntavaaliehdokas, entinen EU:n talouskomissaari Olli Rehn syytti Uuden Suomen blogikirjoituksessaan ”Talouspolitiikan muunneltu totuus” valtiovarainministeriötä kyvyttömyydestä laatia luotettavia talousennusteita. Rehnin mukaan Tilastokeskuksen luvuista paljastunut aiempaa suurempi ”vuoden 2014 budjetin repeämä ei ole mikään yksittäinen tapaus, vaan Kataisen-Stubbin hallitusten systemaattinen tapa laatia budjetti liian optimistisen, suorastaan katteettoman talousennusteen pohjalle”. Valtiovarainministeriö vastasi Rehnille, että ennusteet ovat asiantuntijatyötä, johon ministeriön johdolla ei ole mahdollisuutta puuttua.
Kun valtiovarainministeriö julkisti virkamiesten laatiman raportin talouspolitiikan lähtökohdista ensi vaalikaudelle, keskustan talouspolitiikan asiantuntija Mika Lintilä julisti Stubbin hallituksen perinnön olevan vielä tiedettyäkin huonompi. Siitä huolimatta keskustan oma talousohjelma perustuu vielä optimistisempaan talouskasvuun kuin valtiovarainministeriö virkavastuulla ennustaa.
Oppositiolla kova koulu edessään
Keskusta markkinoi itseään vaihtoehtona istuvalle hallitukselle. Keskustan valtava gallupsuosio perustuu siihen, että keskusta lupaa muutosta tällä vaalikaudella harjoitettuun politiikkaan. Tosiasiassa keskustan talousvaihtoehto on epärealistinen, optimistisille talouskasvuoletuksille rakennettu heppoinen vaaliohjelma, jolla pyritään luomaan ihmisille positiivinen mielikuva hihat käärivästä puolueesta. Keskustan ohjelmaa voi hyvin kutsua unelmahötöksi.
Vaalien jälkeen keskusta joutuu joko syömään sanansa ja tekemään huomattavasti lupaamaansa rajummat leikkaukset julkiseen talouteen tai muutoin Suomella on riski ajautua hyvin hankalaan tilanteeseen. Valtiovarainministeriön esittämää pienemmillä sopeutustoimilla julkinen velka jatkaa kasvuaan, kaikki EU:n talouskurirajat paukkuvat, Suomi on vuodesta toiseen tarkkailuluokalla ja hyvin pian Suomi on tilanteessa, jossa valtion menoja joudutaan leikkaamaan ankaralla kädellä läpi budjettikirjan – mahdollisesti yhä uudestaan ja uudestaan.
Jos Suomi ajautuu uudelleen taantumaan, ei ole minkäänlaisia puskureita, joilla pehmentää iskua. Siksi menojen leikkaamisen kanssa ei kannata vitkutella, eikä tulevaisuutta rakentaa toiveikkaan talouskasvun varaan. Nykyiset hallituspuolueet kokoomus ja SDP näyttävät tämän jo oppineen, mutta oppositiopuolueilla keskustalla ja perussuomalaisilla näyttää olevan vielä kova koulu edessään.
Kirjoittaja Suvi Hautanen on Verkkouutisten ja Nykypäivän politiikan toimittaja.