Verkkouutiset

Tämän takia hallituksen pitää tehdä ei-Nato-selvitys

BLOGI

Ilkka Luukkonen
Ilkka Luukkonen
Ilkka Luukkonen oli Nykypäivän ja Verkkouutisten toimittaja tammikuuhun 2022 saakka.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kun Italia vuonna 1935 aloitti valloitussotansa Abessiniassa, nykyisessä Etiopiassa, brittiläinen Winston Churchill asettui ensimmäisten joukossa vastustamaan Italian toimia.

Briteilläkin oli intressejä Afrikassa, mutta silti monet ihmettelivät Churchillia, koska Abessinia oli vähäinen maa kaukana. Oli tärkeämpiäkin huolenaiheita, kuten Punaisen meren alue, reitti Intiaan tai Adenin satamakaupunki.

– It isn’t the thing, it is the kind of thing, tuleva pääministeri vastasi.

Churchillin hienoa englantia on vaikea saada sujumaan suomeksi, mutta lauseen ajatus kulkee näin: Britannian pitää vastustaa Italian valloitussotia kaukana, koska Italia saattaa innostua valloittamaan alueita lähempänä.

Venäjä valtasi Krimin vuosi sitten. Kun niemimaa pian sen jälkeen liitettiin Venäjään, moni suomalainen ajatteli, että menköön. Suomen tai EU:n ei kannata pilata kauppasuhteitaan Venäjään yhden Krimin takia.

Nyt Venäjä on saamassa haltuunsa jo ison palan Itä-Ukrainaa. Ja vuodelta 2008 muistetaan, miten Venäjä kaappasi osan Georgiaa.

Nämä kaikki ovat olleet EU:sta katsottuna ”things”, asioita, joita kannattaa vastustaa siksi, koska niitä voi seurata ”kind of thing” eli Venäjän aloittama valloitussota EU:n alueella, vaikkapa Baltiassa.

EU ei ole aivan yhtä sinisilmäinen kuin Britit ja Ranska 1930-luvulla. Silti Georgia oli liian kaukana, lähes yhtä kaukana kuin Abessinia, jotta EU olisi todella ryhtynyt vastatoimiin. Venäjä sai rauhassa valmistella Krimin valloitusta.

Krimin jälkeen pakotteita on sentään asetettu ja aseapuakin pohditaan. Samalla pelätään, että Ukrainan sota laajenee länteen ja pohjoiseen.

Kovin todennäköiseltä ei näytä, että Venäjä todella yrittäisi kaapata esimerkiksi Baltian maita. Ne ovat paljon vakaampia ja vähemmän jakautuneita kuin Ukraina ja lisäksi Naton jäseniä, perusteli Maanpuolustuskorkeakoulun majuri Tommi Lappalainen torstaina.

Sama koskee osittain meitä. Suomikin on vakaa, eikä Venäjä yrityksistä huolimatta ole pystynyt osoittamaan, että kohtelisimme huonosti venäläisvähemmistöä. Lisäksi puolustusvoimamme pystyvät hidastamaan hyökkäystä, mikä nostaa mahdollisen valloitussodan hintaa.

Viisasta on silti pohtia, mitä tapahtuu, jos Venäjä alkaa ottaa haltuunsa vaikkapa Itämeren saaria.

Olisiko Suomi muulle EU:lle ja Natolle pelkkä thing vai kind of thing? Pitäisikö niiden puolustaa Suomea maan itsensä vuoksi vai vain siksi, että sillä voitaisiin ehkä hidastaa Venäjän levittäytymistä muihin EU-maihin?

Vähän siinä rajoilla me olisimme. Vaikka liittyisimme Natoon, ei Suomi ole sellainen maa, jonka vuoksi britit tai ranskalaiset aloittaisivat ydinsodan Venäjää vastaan (miten absurdi ajatus koko ydinsota, mutta silti mahdollinen).

Aseellista apua Nato-maat kuitenkin antaisivat. Valloittaja joutuisi pohtimaan, nostaako Nato valloituksen hinnan liian korkealle.

Taas uusi selvitys

Useimmat puolueet kannattavat uuden Nato-selvityksen tekemistä. Sellainen kannattaa toki laatia, jos aiemmista selvityksistä on jäänyt puuttumaan jotain, ja onhan maailmantilannekin muuttunut.

Tätäkin tärkeämpää on, että seuraava hallitus laatii ei-Nato-selvityksen. Siinä käytäisiin läpi, mitä seuraa, jos pysymme Naton ulkopuolella. Ei-Natoa on selvitetty vähemmän kuin Natoa.

Kysymyksiä riittää. Kannattaako meidän edelleen jäädä harmaalle vyöhykkeelle, kun länsi rakentaa puolustustaan? Seistä pihamaalla, kun Nato-jäsenet kumartuvat yhteisen kartan ympärille? Odottaa, millaisen paperin kanssa he tulevat ulos ja udella, puhutaanko paperissa Suomesta mitään?

Tämän kirjoittajan mielestä ei kannata. Viimeksi kuluneen vuoden aikana samalla tavalla ajattelevien määrä on lisääntynyt.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)