Viime kuussa korkeakouluopiskelijat lanseerasivat Koulutuslupaus-kampanjan. Eduskuntavaaliehdokkaita on saatu sankoin joukoin lupaamaan, ettei koulutuksesta tai opintotuesta leikata. Sama linja on muillakin etujärjestöillä: älkää leikatko meidän saavutetuista eduista, tai emme äänestä teitä.
Onneksi ainakin joidenkin suomalaisten puolueiden kriisitietoisuus on sillä tasolla, että leikkaamattomuuslupausten sijaan puolueiden uskottavuudesta mitellään leikkauslupauksissa. Viikko sitten SDP löi pöytään pohjat: puolue sopeuttaisi valtiontaloutta neljällä miljardilla. Talouden tasapainottamisesta kolme miljardia euroa tehtäisiin menojen leikkauksilla ja miljardi euroa verojenkorotuksilla. Osan sopeutuksesta SDP olisi tosin valmis lykkäämään vuonna 2019 aloittavan hallituksen toteutettavaksi, vaikka päätökset tehtäisiin seuraavan vaalikauden aikana.
Kokoomus nokitti torstaina esittelemällä oman päivitetyn sopeutuslistansa. Olennaista puolueen puheenjohtajan Alexander Stubbin blogissaan esittämässä listassa on se, että se ei ole puhdas leikkauslupaus. Kokoomus ei vaadi kuuden miljardin euron leikkauksia. Sen sijaan säästölistan ydinajatus on kokoomuksen hellimä työlinja.
Kokoomuksen esittelemän niin sanotun työlistan suoriksi ja välillisiksi säästövaikutuksiksi kokoomus arvioi yhteensä 800 miljoonaa euroa. Työlistaan sisältyvät muun muassa äärimaltillinen palkkaratkaisu, palkkaamisen helpottaminen esimerkiksi koeaikaa pidentämällä, sosiaaliturvan ja verotuksen uudistukset työhön kannustamiseksi, ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentäminen ja työttömyysputken osittainen poistaminen. Lista on pitkä ja vakuuttava. Säästö tulee toisaalta lisääntyvien verotulojen ja toisaalta pienenevien työttömyyteen liittyvien kulujen yhteisvaikutuksena.
Muita rakenteellisia toimenpiteitä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, tällä vaalikaudella kesken jääneet uudistukset ja sääntelyn purkaminen. Yhdessä työlistan uudistusten kanssa kokoomus laskee rakenteellisten uudistusten kerryttävän säästöjä noin 1,5 miljardin euron edestä.
Loput hoidetaan leikkauksilla. Suurin yksittäinen säästökohde on indeksiin sidottujen menojen jäädytys inflaation osalta. Kun etuudet eivät nouse palkkoja nopeammin, kokoomus laskee, että säästöjä kertyy yhteensä miljardi euroa. Lisäksi leikkauksia on luvassa kehitysapuun, valtionhallintoon, julkisiin työvoimapalveluihin ja yritystukiin.
Muiden puolueiden säästölistoista kokoomuksen lista poikkeaa siinä, että se ulottuu koko julkiseen talouteen, ei pelkästään valtiontalouteen. Valtiontalouteen kohdistuvat säästöt ovat neljä miljardia euroa. Lisäksi kokoomuksen esityksillä pyritään keventämään kuntatalouden ahdinkoa kahdella miljardilla eurolla. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen helpottaa kuntataloutta yhteenlaskettuna yhdellä miljardilla eurolla. Tämä on linjassa hallituksen rakennepaketin kanssa. Tällä vaalikaudella hyviä suunnitelmia ei ole saatu toteutettua.
Kuntatalouden toinen säästömiljardi on tarkoitus saada kasaan tehostamalla julkista palvelutuotantoa. Siinä aika paljon on toivomisen varassa. Kuten useimmat ovat havainneet, ICT-teknologian mahdollistama palveluiden tehostuminen ei toteudu sormia napsauttamalla, eikä aina välttämättä hyvillä suunnitelmillakaan. Realismia tavoitteeseen tuo se, että kokoomus haluaa toteuttaa terveydenhuoltoon valinnanvapauteen perustuvan mallin, jossa kunnat, yritykset ja järjestöt olisivat tuottajina samalla viivalla. Säästöt mahdollistuvat sote-budjettikehysjärjestelmällä, joka lopulta pakottaa säästöihin.
Stubbin lista on valtiovarainministeriön sopeutussuosituksen mukainen. Ministeriön arvio oli, että julkisen talouden velkaantuminen saadaan käännettyä vaalikauden loppuun mennessä laskuun kuuden miljardin euron julkisen talouden sopeutuksella. Tämä on keskeinen ero muihin puolueisiin. SDP:n leikkauslistan suurin yksittäinen säästökohde (800 miljoonaa euroa) toteutetaan puolittamalla kuntien valtionosuuksien indeksikorotukset. Se on sama silmänkääntötemppu, mitä nykyinen hallitus on toteuttanut: siirretään veronkorotuspaineet kuntiin. Valtiontaloutta se voi helpottaa, mutta julkisen talouden rahoitusasema ei niin parane.
Jäämme odottamaan keskustan todellisuuteen päivitettyä versiota leikkaustarpeesta. Ei kai keskusta sentään voi saada murskavoittoa huijaamalla kansalaisia?
Haastan kaikki kansanedustajaehdokkaat kertomaan oman leikkauslupauksensa.
Kirjoittaja Sami Metelinen on Verkkouutisten ja Nykypäivän politiikan ja talouden toimittaja.
