Useimmilla hallituksilla on jokin lempinimi kuten Jyrki Kataisen hallituksella sixpäck. Kun selvisi, että vihreät astuvat uslos hallituksesta takaviistoon vasemmistoliiton jälkiin, pääministeri Alexander Stubbin hallitusta ruvettiin kutsumaan lottohallitukseksi.
Se on sikäli ajatuksellisesti pielessä, että vaikka hallituspuolueiden enemmistöstä tulee niukka, vain 101 ääntä, kun puhemies ei saa äänestää, luottamusäänestyksiä on sittenkin vähän.
Eduskunta käsittelee syksyn kuluessa noin 250 lakiesitystä, mutta tämä ei tarkoita sitä, että hallitus voi teoriassa kaatua mihin vain näistä. Ei voi.
Keskustaopposition äänenkannattaja Suomenmaa arvioi keskiviikkona pääkirjoituksessaan, että eduskunnan äänestykset ovat kuin lottopallojen pyörimään laittamista. Tunnetut politiikan tarkkailijat ovat möläytelleet viikolla, että hallitus voi kaatua minä päivänä tahansa ja mihin tahansa äänestykseen. Ei voi.
Hallitus kaatuu, jos se häviää välikysymysäänestyksen tai jos hallitus itse tekee luottamuskysymyksen jostain mittakaavaltaan tärkeäksi koetusta äänestyksestä.
Lottohallitus ei ole siis totta, niin näpäkkä nimitys kuin se olisikin. Mielikuvaa, että Stubbin hallitus toimii vastaisuudessa arvan varassa, ylläpitävät ne, jotka näkevät siitä etua itselleen.
Todennäköisesti syksyn mittaan edetään tapaus kerrallaan niin, että osa hallituksen esityksistä saa oppositiolta tukea, koska eteen tulee esityksiä, joita vasemmistoliitto tai vihreät ovat erityisesti hallituksessa ollessaan valmistelleet ja puoltaneet. Miksi ne siis ne nurin äänestäisivät?
Hallituspuolueet voivat myös etukäteen varautua maksimoimaan vahinkojen estämisen keskittämällä äänestyksiä tiettyihin ajankohtiin, jolloin mahdollisimman monet kansanedustajat ovat ja voivat olla paikalla.
Kaikenlaiset poissaolot ovat varmasti kortilla, myös luottamustoimen hoitoon liittyvät. Edustajat eivät voi hiihdellä lomille ainakaan vielä ennen joulua, vasta budjettiäänestysten jälkeen, jos sittenkään.
Kirjoittaja on Verkkouutisten ja Nykypäivän artikkelitoimittaja.
