Kuusi keinoa työttömyyden vähentämiseksi

Työministeriö pyytää nettisivuillaan kansalaisia ehdottamaan keinoja työttömyyden vähentämiseksi. Ehdotuksia otetaan vastaan helmikuun loppuun saakka, ja ne voivat liittyä sekä työllistymiseen että työllistämiseen. Ratkaisuja etsitään erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien eli nuorten, maahanmuuttajien, osatyökykyisten, pitkäaikaistyöttömien ja ikääntyneiden työllistymiseen.

On hyvä, että keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus tunnustaa tarvitsevansa apua työpaikkojen luomisessa. Tähän kyselyyn vastaamiseen kannattaa uhrata muutama minuutti. Esitän alla omat ehdotukseni työttömyyden vähentämiseksi - ja haastan samalla muutkin eduskuntaryhmien puheenjohtajat esittämään omansa.

Ensinnäkin hallituksen kannattaa lunastaa lupauksensa, jonka pääministeri Sipilä ja työministeri Lindström antoivat jo viime kesänä kommentoidessaan Nokian Salon tehtaiden irtisanomisia: ansiosidonnaista työttömyysturvaa kannattaa kehittää niin, että se toimisi kuten starttiraha ja sallisi yritystoiminnan käynnistämisen.

Nykyisin starttirahan hakeminen on melko byrokraattista ja hakijoita on enemmän kuin määrärahoja. Jos yritystoiminta voitaisiin käynnistää ansiosidonnaisella, varsinaista starttirahaa riittäisi nykyistä useammalle.

Toiseksi, työnantajat kannattaisi vapauttaa määräajaksi ensimmäisen työntekijän sivukuluista. Uusien työpaikkojen synnyttämiseksi pitää taantuman aikana ottaa kaikki keinot käyttöön.

Maahanmuuttajien työllistymistä voitaisiin helpottaa antamalla turvapaikanhakijoille oikeus työskennellä heti Suomeen saapumisen jälkeen. Tämä tarkoittaisi kolmen ja kuuden kuukauden karenssin poistamista turvapaikanhakijoiden työskentelyoikeudesta. Turvapaikanhakijoilla on osaamista, jonka hyödyntämistä ei kannata lykätä eikä sivuuttaa.

Neljänneksi, freelancereiden työttömyysturvaa on kehitettävä niin, että se kannustaa työntekoon eikä estä sitä. Sipilän hallituksen uusi työttömyysturvalaki on lyhyessä ajassa osoittautunut fiaskoksi. Uudella lailla kaikista itsensä työllistäjistä tehtiin työttömyysturvassa lähtökohtaisesti yrittäjiä. Tämä loi uusia esteitä työn vastaanottamiselle, sillä tullessaan tulkituksi päätoimiseksi yrittäjäksi itsensä työllistäjä menettää oikeuden työttömyysturvaan. Vihreiden ehdottamassa joustavan työttömyysturvan mallissa työttömyysturva seuraisi työtätekevää riippumatta siitä, työllistyykö henkilö palkansaajana vai yrittäjänä vai vuoroin molempina.

Viidenneksi, työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovitusta on edelleen parannettava. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeellä oleva saa tällä hetkellä tehdä työtä vain reilun 700 euron edestä kuukaudessa. Suuremmat tulot pudottavat työkyvyttömyyseläkkeen pois. Tämä raja tuottaa tarpeettomia esteitä esimerkiksi kehitysvammaisten työnteolle ja estää tehokkaasti työkyvyttömien tai osatyökykyisten yrityksiä palata työelämään. Velkaantuneiden ulosoton suojaosan nostaminen auttaisi puolestaan entisiä yrittäjiä ja muita ylivelkaantuneita takaisin työelämään. Suojaosan nostaminen nykyisestä 678 eurosta 978 euroon tulisi yhteiskunnalle halvemmaksi kuin nykytilanne, ja parhaimmillaan kymmenet tuhannet velkaantuneet pääsisivät työnsyrjään kiinni. Samalla kannattaisi nostaa työttömyysrahan, asumistuen ja toimeentulotuen suojaosaa nykyisestä, jotta tehdystä työstä jäisi enemmän käteen.

Kuudentena – muttei suinkaan vähäisimpänä - keinona työllisyyden kohentamiseksi hallituksen on edettävä sosiaaliturvan uudistamisessa perustuloksi ja toteutettava perustulokokeilu riittävän laajalla väestöpohjalla, jotta kokeilun tuloksista voi vetää uskottavia ja riittäviä johtopäätöksiä perustulolainsäädännön säätämiseksi.

Perustulo voi olla hiiva siinä reseptissä, jolla saadaan Suomi nousuun, jos perustulon avulla tehdään kaiken työn vastaanottamisesta kannattavaa, nostetaan ihmisiä työttömyydestä ja köyhyydestä ja autetaan ihmisiä tekemään oman elämänsä kannalta mielekkäitä valintoja.

Kirjoittaja Outi Alanko-Kahiluoto on kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja (vihr.)

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.