Finanssikriisin jälkeen vuonna 2008 talouteen jäi kolme isoa haastetta Euroopassa ja laajemminkin. Ne olivat talouden fundamenttien korjaaminen talouskasvun käynnistämiseksi, julkisten talouden tasapainottaminen ja uuden finanssikriisin estäminen.
Tavoitteissa on onnistuttu eri maissa eri tavalla. Suomi on onnistunut huonosti erityisesti talouskasvun aikaansaamisessa. Suomalaiset pankit ovat onneksi hyvässä kunnossa. Silti uusi globaali finanssikriisi olisi viennistä riippuvaisen Suomen taloudelle kauhistus.
Maailmantalouden kasvaneesta kokonaisvelkaantumisesta on kuulunut huolestumisesta kertovia puheenvuoroja. Viimeksi OECD:n tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja William White antoi vakavan varoituksen. Esimerkiksi Kiina on velkaantunut kovalla vauhdilla.
Huonoja uutisia tulee myös pankkimaailmasta. Useat isot investointipankkitoimintaa harjoittavat pankit ovat joutuneet vaikeuksiin riskinottonsa takia. Markkinat oireilevat mm. niin, että turvasatamat, Saksan ja Japanin kymmenen vuoden bondit sekä myös kulta ovat alkaneet kiinnostaa sijoittajia.
Syitä tähän voi hakea useammalta kantilta. Kiinassa kasvun hidastuminen ja Kiinan nopea velkaantuminen on yksi syy. Suuri varjopankkisektori voidaan nähdä aina myös isoksi riskiksi. Euroopassa pankkisektorin huono tila yhdistettynä miinuskorkojen tuomaan lisähaasteeseen vaikeuttaa entisestään kannattavan pankkitoiminnan edellytyksiä. Tilanteeseen saattaa vaikuttaa myös yleinen likviditeetin väheneminen, kun pankkien pääomavaatimukset ovat tiukentuneet. Samoin Yhdysvaltojen Fedin pikku-exit ultrakevyestä rahapolitiikasta voi vaikuttaa vallitseviin olosuhteisiin. Kyse on myös ylipäätään keskuspankkien vaikeudesta tekohengittää markkinoita.
Teesit hyvästä hallinnosta ovat edelleen erityisen tärkeitä finanssikriisin estämisessä. Käsittelin aihetta tarkemmin kirjassani Musta aukko – teesejä Wall Streetin ja Brysselin seinille.
Tällä hetkellä avoimuus on ensisijaisen tärkeätä ja välttämätöntä. Ongelmia ei saa piilottaa. Toiseksi moraalikadon vaara on kokoajan läsnä, jos omavastuun ensisijaisuus unohdetaan. Tämä koskee finanssisektorin kaikkia toimijoita. EKP:n poikkeuksellisiin toimiin voi myös liittyä vakava moraalikadon vaara. Samoin se voi liittyä suunnitteilla oleviin uusiin rakenteisiin euroalueella, ellei vaaraa pidetä mielessä.
Rehellisyys ja hyvät pankkitoiminnan arvot ovat totta kai jatkuvasti tärkeitä. Monet pankit ovat hoitaneet asiansa esimerkillisesti, ja Kanadaa voidaan pitää tässä suhteessa mallioppilaana. Yhtäkään Kanadan dollaria ei ole tarvinnut käyttää siellä.
Tärkeinä teeseinä voidaan pitää myös ammattimaisuutta sekä osaamista riskien tunnistamisessa ja hallinnassa. Samoin se, että tilivelvollisuus, läpinäkyvyys ja ulkoinen julkinen tarkastus pitää ottaa huomioon aina, erityisesti kun on kyse julkisesta rahasta.
Velka on finanssikriisin syy – ei sen lääke.
Uutta finanssikriisiä ei saa päästää syntymään. Nyt tarvitaan parempaa hallintoa – whatever it takes.
Kirjoittaja Olavi Ala-Nissilä (kesk.) on kansanedustaja, pankkivaltuutettu ja entinen Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen.
