Kyberturvallisuus on malliesimerkki kokonaisturvallisuudesta. Niin yhteiskuntamme ja yrityselämämme kuin meidän jokaisen elämäntapa on hyvin riippuvaista bittien maailman toimivuudesta ja luotettavuudesta, siis kyberturvallisuudesta. Jokainen meistä on tämän ”taistelun” eturintamassa – joka päivä.
Kybermaailma vaikuttaa päivittäiseen elämäämme enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Esimerkiksi sähkönsaanti, internetin käyttö ja vesijohtoveden juomakelpoisuus perustuvat bittien maailman toimivuuteen – ja turvallisuuteen. Samalla nautimme yhä digitalisoituneemmassa maailmassa online-shoppailusta, verkkopankissa asioimisesta, etätyömahdollisuuksista ja sosiaalisen median eri muodoista. Kybermaailma sisältää huikean määrän mahdollisuuksia, vaikka uutisista luemme pääosin vain kyberuhkista.
Kyberturvallisuuskeskustelussa yksittäinen kansalainen jää helposti oman onnensa nojaan. Kyberturvallisuus nähdään vain kriittisen infrastruktuurin (palvelut ja toiminnot, joiden varassa yhteiskuntamme toimii) suojaamisena yhteiskunnallisin toimenpitein, vaikka se ei sitä ole. Kaikkein merkittävimmin suomalaisen yhteiskunnan kyberturvallisuuden tasoa nostetaan laittamalla perusasiat kuntoon – ja tämä koskettaa meitä jokaista. Jokainen suomalainen on saatava mukaan ”kybertalkosiin”.
Oleellista on tietämyksen ja ymmärryksen lisääminen. Kyllä, sinunkin on ymmärrettävä mistä kyberturvallisuudessa on kysymys. Toimenpiteilläsi on merkitystä siihen, saavutammeko hallitusohjelmassa asetetun tavoitteen tehdä Suomesta yksi maailman johtavista maista kyberturvallisuuden kehittämisessä.
Kyberturvallisuuden kansalaistietämyksen lisääminen ei ole uusi asia. Pisimmälle on menty Virossa, jossa lapsille opetetaan ohjelmointia jo ensimmäisellä luokalla. Yhdysvalloissa puolestaan käynnistyy jo kymmenes vuosittainen ”Kyberturvallisuuden tietouden kuukausi”, jossa tarkoituksena on lisätä yleistä tietoutta kyberturvallisuudesta sekä edistää turvallista internetin käyttöä. Myös Euroopassa lokakuu on julistettu ”Kyberturvallisuuden kuukaudeksi”. Viime vuonna tämän eurooppalaisen hankkeen pilottivaiheeseen osallistui kourallinen valtioita, mutta tänä vuonna kybertietoutta edistetään 27:ssä Euroopan valtiossa. Myös Suomessa.
Hyvään vauhtiin kyberturvallisuuden edistämisessä pääsee jo sillä, että lukitsee aina tietokoneen sen ääreltä lähtiessä, jättää epämääräiset linkit ja liitetiedostot avaamatta sekä tuntemattomat USB-tikut liittämättä, pitää tietokoneen turvallisuuden ajan tasalla sallimalla automaattiset päivitykset, huolehtii salasanojen riittävästä vahvuudesta ja pysähtyy välillä miettimään toimintatapojaan ja vastuutaan kybertoimintaympäristössä.
Kyberturvallisuuden perustaitojen pitää tämän päivän bittiriippuvaisessa yhteiskunnassa olla kansalaistaito. Ymmärrys turvallisesta ja fiksusta toiminnasta esimerkiksi internetissä on lasten koulutuksessa yhtä tärkeää kuin lukemisen, laskemisen ja kirjoittamisen opettaminen. Aikuisten on puolestaan tarpeellista ymmärtää kyberturvallisuuden perusasiat sekä yksityishenkilön että työntekijän/työnantajan ominaisuudessa.
Vastuu kyberturvallisuudesta on yhteinen, ja yksilöiden toiminnalla on kollektiivisia vaikutuksia. Oikein toimiessasi tuotat sekä henkilökohtaista että koko suomalaisen yhteiskunnan turvallisuutta. Kyberturvallinen yhteiskunta pitää nähdä kaikkien etuna, ja Suomen globaalina kilpailuvalttina.
Jarno Limnéll toimii kyberturvallisuusjohtajana Stonesoft Oyj:ssä ja on koulutukseltaan Sotatieteiden tohtori.
