Verkkouutiset

Sata vuotta suomalaisten vapaaehtoisten saapumisesta Tallinnaan

Tänään tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun jäänmurtaja Tarmo toi ensimmäiset suomalaisvapaaehtoiset Viron vapaussotaan.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Viron vapaussota oli alkanut 28. marraskuuta 1918 bolševikkien hyökättyä rajan yli Narvaan. Suomen hallitus oli P. E. Svinhufvudin johdolla päättänyt, että eteläisiä heimoveljiä tulee auttaa.

Virolle annettiin ammuksia, aseita ja lainoja, mutta vakinaistä väkeä ei voinut lähettää. Viron auttamista koordinoimaan perustettiin senaattori O. W. Louhiwuoren johtama Viron Avustamisen Päätoimikunta. Majuri Martin Ekström alkoi muodostaa suomalaisvapaaehtoisten I Suomalaista Vapaajoukkoa, jonka tuli olla vahvennettu pataljoona.

Joulun aikaan 1918 virolaisten asema oli tukala ja puna-armeija Tallinnan lähistöllä. Viron pääministeri Konstantin Päts pyysi nopeammin apua. Suomalaisten kun oli pitänyt saapua yhtenä joukko-osastona tammikuun puolivälissä.

Majuri Ekström päätti aikaistaa suomalaisjoukkojen lähettämistä ja matkaan saatiin luutnantti (myöh. kapteeni) Anto Eskolan johtama 1. komppania, yhteensä 140 miestä. Komppania luovutettiin Viron armeijan komentajan eversti Johan Laidonerin alaisuuteen Tallinnan Pietarintorilla eli nykyisellä Vapaudenaukiolla.

Ensimmäisten suomalaisten saapumisella oli erityisesti Viron taistelumoraalia kohottava vaikutus. Virolaiset saivat tietää, että he eivät olleet yksin. Tammikuussa saapui Viron etelärintamalle vielä everstiluutnantti Hans Kalmin johtama Pohjan Poikien rykmentti.

Martin Ekströmin loput komppaniat saapuivat 3.-5. tammikuuta. Eskola lähti komppaniansa kanssa rintamalle Pohjois-Viroon näytellen merkittävää osaa Rakveren ja Narvan vapauttamisessa.  Eskolan komppania saapui ensimmäisenä Viron armeijan osastona Narvaan uhkarohkean juoksumarssin ansiosta. Itse Konstantin Päts nimesi Eskolan Narvan valloittajajksi (Narva vallutaja).

Eskolan muistoksi järjestetään 9. tammikuuta Eskolan juoksun, jossa osallistujat läpäisevät puolimaratonina 1. komppanian juoksumarssireitin Utria-Laagna-Riigiküla-Narvan Raatihuoneentori. Eskolan juoksun lisäksi järjestetään Ekströmin juoksu 27. tammikuuta.

Torstaina 3. tammikuuta Kuusalussa saa viimein oman hautamuistomerkkinsä ensimmäinen Viron vapaussodassa kaatunut suomalaisvapaaehtoinen Aukusti Tuominen, joka kaatui 5. tammikuuta oltuaan Virossa viikon. Tuominen sai Viron vapaudenristin postuumista vuonna 1923. Yhteensä Viron vapaussotaan osallistui vuosina 1918-1920 noin 3700 suomalaisvapaaehtoista.

 

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)